Palmikkoiset nilkkasukat

 Tilaus-sukkia on tullut kudottua jo jonkin verran ja nyt oli vuorossa nilkkamallia, kun Katja tilasi varpaille lämmikettä. Pyydettiin sellaiset nilkkureiden kanssa menevät, jotenka käytin lankana Novitan Nallea ja mieluisen värinen lanka löytyikin ihan omasta hyllystä. Pohjana näihin sukkiin on Garn Studion sukkamalli, mutta reilut muokkaukset taas tuli tehtyä. 

Miten rakastankaan erilaisia pintoja, niiden yksityiskohtia. Rouheaa, sileää, rosoista ja möykkyistä. Pintoja joissa näkyy ajan patina tai vaikkapa uuden karheus. Kauneimmat pinnat ovat yleensä niitä itsestäänselvyyksiä. Tavallisia pintoja jotka ovat lähelläsi, joskus jopa tuskallisen lähellä. Arjen kauneuden, pintojen ihmeellisyyden ja asioiden mittasuhteet ovat yksityiskohdissa. Ne ovat pieniä asioita, jotka tekevät arjesta juhlaa. Arjen oivaltaminen on vaikeaa. Hetkessä eläminen joskus tuskaa. Ja kuitenkin, tahdoimme tai emme, meidän on jatkettava.

Arki.  

Alati me elämme sekuntti sekunnilta kauneutta ympärillämme näkemättä sitä. Pysähtymättä, ihastelematta. Emme kulje kuten lapset, jotka joka päivä huomaavat kuika pienen pieni kivi on osa suurta maailmankaikkeutta. 

Se onkin.

Se on pala käsittämätöntä kokonaisuutta, mutta yksityiskohtana se on syvää kauneutta jota ei edes sitäkään taida käsittää. Siksikö sitä ei jää miettimään? Siksikö, että maailma on täynnä suurempiakin käsittämättömiä asioita, ettei vaivaisen kiven kohdalla voi jäädä sitä pidemmäksi aikaa ihmettelemään ja ihastelemaan. Vai onko arki niin kiireistä, ettei edes hoksaa pysähtyä yhden kiven äärelle. Se voi olla kaunein kivi jonka juuri tallasit. Pintaa sileää ja toisella puolella karkeutta, hieman juovia ja  täynnä montaa sävyä.

Miten mitata pintojen arvokkuutta? Miten tulkita hintaa arjen pienille suurille iloille? Se on vaikeaa, mutta joskus se on vain tehtävä. Joskus pienet virheet, pintojen epätasaisuus ja tunnelatautumat ovatkin niitä tekijöitä jotka nostattavat arvoa. Luovat tavanomaisesta uniikin. Ilo, jonka pehmeys ja lämpö tuottavat ovat mittaamattomia asioita ja niihin upotettua aikaa ei saa korvattua muutoin kuin elämällä. Elämällä kantapäät puhki. 

Iloa ja pehmeitä värejä, erikoisia yhdistelmiä ja arjen kauneutta teille kaikille. Pysähtykäähän välillä. Ihmetelkää ja ihastelkaa. Nähkää ympärillenne ja iloitkaa osastanne. Niin minäkin YRITÄN alati tehdä, kaikkea ihanaa ja tunnelmallista teille ihanaiset! 

Edit: P.s. Sukkien omistajalla on Tässä ja nyt -blogissaan arvonta. <3