Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virkkaus. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. huhtikuuta 2014

Herkkua..












 Mums. 

Keittiön pieniä uudistuksia.
Isäni antamat jostakin projektista ylijääneet levyn palat leikkuulaudaksi.
Joustocollege-tilkkuja räteiksi.
Jämälangoista myös ikiherkku tyttösille.
Ja etenkin PULLAA..

Herkullista viikonloppua teille ihanat!
Minä lähden naisporukalla Turkkuse.

Jännittää lähteä 'yksikseen', mutta se tekee hyvää
Haastaa itseään. 

Sitä teillekkin vielä toivottelen.
Itsensä haastamista.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ipanan kirjastokassi



Täällä ollaan jonkin asteen fiiliksissä.
Ihan omenana ja niin pois päin.

Ompelujumi on jotenkin ihmeen kaupalla selätetty!
Tarpeeseen kirjastokassi vanhemmalle tyttöselle.
Tuon kolme veen neitosen kanssa oli huisin hauskaa käydä kirjastossa. 
Voi ihmetyksen määrää, miten paljon kivoja kirjoja yhdessä paikkaa voikaan olla!







Ja tuosta inspiroituneena oli pakko ommella kirjoille tukeva kassi.
Vuorina on tikkikangas, jonka olen joskus ostanut kirpparilta.
Kyllä nyt luulis kestävän.
Viirinauhoista inspiroituneena tekaisin tilkuista tuollaisen reunakoristeen.
Kauris/pupu mikälie on ideoitu Mailegin pehmolelujen pohjalta. 
Kivaa, kun sai tilkkuja käytettyä.
Ja sankaan sain kulutettua kierrätettyä kudetta. Täällä todellakin ollaan liekeissä.
Jee!
Tulee ihan sirkus tunnelmiin, kun kerrankin on rohjennut ommella
ORANSSIA!







Nyt suuntaan nokkani pakkaamaan kamppeita. 
Mustat releet kassiin ja huomenna suuntaamme kohti kotopuolta surujuhliin.

Iloa kuitenkin teidän viikonloppuunne!

Terkuin,
Kipa.


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vessaan kierrätysmatto.




Näitä leikattuja kuteita riittää. 
Tällä kertaa tein vessaan mustavalkoisen maton. 
Jotenkin ihan huippu rosoinen ja samalla söpö!
Kuteita olis vielä aika paljon. Kiitos ihanat seurakunnan naiset, kerrankin olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Hyvää viikonloppua kaikille.
Paljon aurinkoa ja kuulaita aamuja.

Kiitos osanotoista <3.


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Se on nyt valmis..




.. ja pesussakin jo.
Nimittäin tämä lahjaksi saaduista kuteista virkattu matto.

I-H-A-N-A   se kuitenkin on. 
Ja elämää näiden mattojen tuleekin kestää, joten ei kun kone laulamaan.



Karhu-printti on Tiukupuu-blogin Lotan tekemä.
Ihastuin hänen maalauksiin kertaheitolla ja kysäisin, että saiskos häneltä tilata jotain.
Ja kuten huomaatte, saihan häneltä <3. (kiitos)









Herkkulakkoa täällä ei ole ollut meneillään. Ei sitten tippaakaan, 
tai ehkä vähän.. silleen ihan inan vaan, mutta onneksi vaan inan.

(Sillä äippä on paljon leppoisempi suklaan vaikutuksen alaisena ja tallustellessaan ystävän tekemissä upeissa kirjoneulesukissa. Parhautta <3)

Kaikki langat näihin virkattuihin herkkuihin ovat jotain jämiä ja mallit vedetty hatusta.






Mums teille kaikille,
täällä yritetään nauttia arjesta. Mammani kannettiin enkelsiivin Taivaan kotiin. Aina taka-alalla eroikävä jytää ja siksi mitä ilmeisemmin tämä hiljaisempi elo täällä blogin puolella saattaapi jatkua.


Näytettäköön teille vielä kuvaa kerkiiväisen ipanan aikaansaannoksesta.
Sanotaan, että semmoset yli kymmen tuntia kun on työtä takana niin  meinais niinku 
ÄRSYTTÄÄ  :D .

Oli vielä ihan oma vika, kun kerran työn viereen olin sakset jättänyt. Eikö tää jo pikkuhiljaa alkais oppia laittamaan ne sakset yläkaappiin? 



 Kiitos kun olette hirmu kannustavia, kannattelevia ja ilostuttavia.
Olen saanut lukijakunnakseni ihan mahtavia tyyppejä!

Herkullista loppuviikkoa teille kaikille.
Paljon rakkautta, iloa ja rauhaa teille toivoo,
Kipa.


torstai 13. maaliskuuta 2014

Valossa



Jokainen kimmellys poskella,
suurta rakkautta niin.

Kimmellys auringon,
kyynel vierivä,
hiki armoton,
innostuksen puna,
tuskan vääristys,
sadepisara,
naurun rutistus,
pelon kalpeus,
surun ryppy
ja mitä näitä nyt on.



 Huomasin, että olen 23 vuotiaana
omaava ensimmäisen rypyn.
Ehkä se aina yön aikana kaikkoaa,
kunnes aamulla se taas muotoutuu.

Silmäkulmien välissä on ryppy.
Sellainen kurttukulma kun olen.
En enää oikeastaan pahemmin kiukkuinen,
enkä juurikaan huolestunut,
mutta tämä kulmakurttu onkin sokaistunut.

Aurinko turkales,
ihana kun olet täällä!

Viis rypyistä, minä totta vie nautin sinusta.
Kimmellä vaan,
joskus hoksaan laittaa aurinkolasit nenälle.






Toisaalta.
Vääjäämättömästi tuo ryppy on jäädäkseen.
Siitä tulee osa minua, 
eikä se yöllä katoa.
Se vastaanottaa minut aamulla peilistä 
(niinä päivinä kun siihen jaksan vilkaista),
ja kertoo kimmellyksestä auringon,
kuvastaa surujani,
kertoo huolistani ja 
siitä uskomattomasta tunnevyörystä,
joka useimmiten yöllä iskee.
Voi inspiraatio, sinunkin syytäsi 
ryppyni on.
Kulmat kurtussa ja niskajumi.






 Se on ryppy.
Ja se on elämää täynnä.
Tuossa kulmakurtussa tulee olemaan kaikki tämän
päivän askareet säilöttynä.
Nyt pitää siis vain varmistaa, 
että tuosta kurtusta tulee iso.
Niin iso, että siinä lepää paljon 
kauneutta. 
Niitä uskomattoman kauniita hetkiä,
joita elämässäin on ja tulee olemaan.
Ainakin toivon niin.
Ja oikeastaan,
onni on sillä, joka niin tahtoo oleman.
Se on hiukan asenteestakin kiinni.
Ja ennenkaikkea se on armosta riippuvainen.
Siitä, että kurttuihin ei tarvitse säilöä
muuta kuin kaunista.
Sellaista, jossa on vain kaunista kimmellystä.
Toivoa, uskoa, rakkautta ja vapautta.

Vapaus,
voi miten keveää on askellus Valossa.




Valossa näkee, että matonkuteistani irtoaa jäätävästi 'nöyhtää'.
Valossa ihastun enemmän isäni minulle ostamaan matkalaukkuun (kiitos iskä).
Valossa autotalli edistyy huimaa tahtia (kiitos kökkäväki ja isäntä)
Valossa näkyi hyvin, miten vanha lakka pöllysi pulpetintuolista.
Valossa luin ja virkkasin.


"Ihana on loistosi huomen,
hymysi valloittava.
Kevät kun koittaa,
hymyysi herään,
Miten kaunis on loistos silloin,
kun mustaan syliis on tottunut.
Miten lohduttavaa on henkäykses,
kun lämpö on löytynyt."


Valo, ihana kun olet täällä.
Uskoni horjui, mutta et hylännyt.



Kiitokset matkaseurasta.
On kyllä mielettömän kivaa käydä lukemassa vastaavasti teidän blogejanne ja
kommenttejanne auringossa istuessa. Kommentoin itsekkin harvakseltaan aina silloin ja joskus jopa tällöin.

Nyt on jotenkin innostunut käsityöläinen päättänyt käyttää aikaansa hyödyksi.
Tehdä ja touhuta.
Ehkä minä siis elän itselleni ryppyjä?
Se on ihanaa.
Ja ajatella, niitä tulisi olemallakin, mutta olisivatko ne silloin tyhjää täynnä?
Sillä useimmiten pääni täyttää tyhjyys.


Huh, tulee tekstiä ja pitäisi jo niskojen vuoksikin lakata.
Kiitokset heille, jotka jaksoivat taas lukea koko liirumlaarumini alusta loppuun.
Ja paljon iloa, rauhaa ja sitä valoa teille päiviinne.
Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne!

Inspiroitukaa väreistä näin kevään kynnyksellä!

Pölykin on kaunista, kun vain oikein hyvällä päällä on :). 
Keväisin terkuin,
Kipa.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ilosofiaa was here!


Olen saanut tunnustuksen yhdeltä lempiblogiltani Ilosofiaalta.
Kiitos, olen otettu!

"Ilosofiaa was here -tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.

2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.

3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille. "



Blogien tulisi siis olla kotoisia.
Jotta blogi tuntuisi hirmu kotoiselle, siinä vaaditaan paljon aitoutta. Harvoin astuu eteen sellaisia blogeja,
jotka tuntuvat heti täysin omalta. Olisin pistänyt tämän ehdottomasti Ilosofiaalle, ellei hän itse olisi tätä minulle antanut, mutta on paljon muitakin blogeja jotka tämän ansaitsisivat. Kuitenkin nämä neljä ovat päällimäisenä tällä hetkellä mielessä ja ollut jo pitkään lemppareitani.

Blogini alkutaipaleesta asti ollut mukana matkassa ja tuntui heti kuin olis ennestään tuttuun törmännyt.
 Iloista ja positiivista tekstiä. Kauniita käsitöitä ja sopivasti väriä.

Ihastuttava punapää ompelee taidokkaasti ja välillä myös virkkaa. 
Tunnelma on aito ja kirjoitettu ihmiseltä ihmiselle. 

Blogi-siskoksikin kutsuttu Anni tuntui heti ihanan iloiselle ja positiiviselle ihmiselle. Blogi pursuaa elämänmyönteisyyttä kiireenkin keskellä. 
Tekstit ja kuvat useasti pysäyttävät rentoutumaan ja saavat hymyn huulille.

Täällä Pohjanmaalla asuvan ystäväni blogi, joka luonnollisesti läheisten välien myötä tuntuu lähes kodilta. Iloista menoa ja taidokkaita käsitöitä. Kauniita kuvia myös luonnosta, tykkään!




Tällä viikolla tämä emäntä suuntaa lasten kanssa kohti Varsinaiseen Suomeen
ja viettää kotoympyröissä loppuviikon. Piti tekaista vähän tuliaisiksi bambu-rättejä. 

Rakkauden täyteistä loppuviikkoa,
iloa ja naurua
teille toivottelee,
Kipa.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pientä ja söpöä.



Jämälankoja on kulutettu aavistus.
Pienet syötävän söpöt mitat valmistettu.
Eräs samalla ompelukurssilla ompeluun hurahtanut ihanainen saapi pienen lahjan. 
Ja näihin tuli himo. Namm.. lähes yhtä ihania kuin suklaa.
Vielä yks, no yks vielä.. ja hups. Vähän on tullut koukutettua elämää paremmaksi.



Nämä herkut ovat kyllä noiden linjojen kannalta sangen armottomia.
Mutta herrrrkullinen helmikuu jatkukoot.
Jämälangat ovat kyllä tuoneet iloa ja niiden hupeneminen koukuttavaa.
Lankoina näissä päällysissä on Gjestalin Maijaa ja Novitan Nallea.
Ja kuten ennenkin.
Tuo Maija-langan sävy on niiiin .. no sanon sen nyt..
oletteko valmiit.. 
ihan minun suustani, .. nyt sanon:

TÄYDELLINEN.


Ei se ollutkaan niin vaikeaa. :)

Onneksi edes jotain on elämässä niin täydellistä, että huhhuh. 
Pieniä pieniä iloja, jotka tekevät arjesta hiukan hassusti söpön.

Rauhaa tulevaan viikkoosi, söpöjä pieniä iloja ja 
onnellisia mussuttelu-hetkiä.
Mums.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Taas jämälankojen kulutusta.




On iskenyt joku touhubuumi näiden jämälankojen kanssa.
Vieläkin vähän olis puuvillaisia jämiä. 
Eikö nää  ikinä lopu? :D

Nyt taitaa olla niin, että lyyti ei kirjoita.
Ei ajatus kulje.
Kenties nuo värit nyt vain puhuvat puolestaan.
Sanotaan se taas. 
Huh huh, mitkä värit <3.










Räväköitä värejä arkeenne!
Hassuja yhdiselmiä.
Odottamattomia kokonaisuuksia
ja iloa oloonne <3.