Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leivonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leivonta. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. huhtikuuta 2014

Herkkua..












 Mums. 

Keittiön pieniä uudistuksia.
Isäni antamat jostakin projektista ylijääneet levyn palat leikkuulaudaksi.
Joustocollege-tilkkuja räteiksi.
Jämälangoista myös ikiherkku tyttösille.
Ja etenkin PULLAA..

Herkullista viikonloppua teille ihanat!
Minä lähden naisporukalla Turkkuse.

Jännittää lähteä 'yksikseen', mutta se tekee hyvää
Haastaa itseään. 

Sitä teillekkin vielä toivottelen.
Itsensä haastamista.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Cookiet aamupalaksi.



Pyhäaamun rikkomaton rauha,
sydämmen seesteisyys.

Tyyni on veden pinta,
kaunista on usva yllä sen.
Hiljainen henkäys kasvoillaan,
hymyn ihminen saa.

Lempeää ja kuplivaa
riemua rajatonta.
Varmuutta rauhaisaa
ilonkyyneltä monta.




Suklaakekesejä ja maitoa aamupalaksi.
Sopii mulle.
Ja voin luvata että söin monta.
Nam, rrrakastan. 

Ei elämä todellakaan aina ole makeeta ja sopivan ropsakkaa.
Mehevän muhevaa sisältöä täynnä.
Iloisia yllätyspaloja pullollaan.
Mutta tänään se on.
Hetkessä elämiseen pitää uskaltautua ja vain iloita tästä päivästä.
Jättää murheet isommille harteille ja nauraa.
Kikattaa ja helmat hulmuten nauttia vapaudesta.
Elämä on oikeesti välillä sangen ihanaa!



Ihanaa Sunnuntaita teille,
rauhaa ja rakkautta.
Anteeksiantoa
ja kaikkea kutkuttavan suloista
teille toivottelee,
Kipa.

P.s. Kiitos Ilosofiaa-blogi tunnustuksesta. Postaan ihanan tunnustuksesi tässä joku päivä, kun saan napattua jotain kivoja kuvia tunnustuksen kaveriksi :). 

torstai 6. helmikuuta 2014

Torstai toivoa täynnä.


Onneksi lapset ovat innokkaita penkomaan kaappeja.
Löysivät prässäykseen unohtuneet kesäkukat.

Teimme ystävänpäiväkortteja.
Kruunuja.

Nukuimme yön yli jos toisen ja leivoimme keksejä 
kruunut päässä.
(Äidillä ei ollut karvalakkia, jos joku sitä mietti :D.)





Keksit ovat varattu isännälle, 
joka ahertaa meidän keittiön seinien kimpussa taas tämänkin ehtoon.
Olen minäkin päässyt maalailemaan, mutta hmm.. taiteellisuuteni näkyi hieman liian silmiinpistävästi.
Jotenka sudin vain pohjamaaleja.
Vähän valkoista tähän mustan sekaan, tekee yllättäen kyllä ihan hyvää. 




Käsityöt ovat olleet hieman boikotissa viime päivinä maalausurakan, kovan flunssan ja sen sellaisen vuoksi. Mutta eiköhän niitä jämälankajuttuja tänne ala ilmestyä vielä lähipäivinä. 
(pakko yhdistellä palat kun kerran näin on luvannut. Huoh, miten pitkästyttävää puuhaa :D )

Paljon iloa torstaille, perjantaille.. no oikeastaan ihan jokaiselle päivälle.
Jotenkin täällä ainakin on sellainen hassu kevättämisfiilis. 
Joko teillä siellä kevättää? 


lauantai 28. joulukuuta 2013

Virkatut liivit ja pikaiset juhlaräpsyt

Joulua on juhlittu olan takaa. Ja synttäreitäkin pariin otteeseen on illastettu.
Juhlia juhlan perään. Huh, kuinkahan uuden vuoden 'juhlat' jaksaa? No, onhan tässä parisen päivää aikaa touhuilla jotain muutakin kuin syödä ja seurustella :).


Tässäpä kuva jämälagoista virkatuista liiveistä. Sovituskuvaa en edes yrittänyt lyhyellä pinnallani neitosista ottaa. Ei ei ei.. nyt on joku jouluahdistus/tylsistys/ylikäyminen päällä.
Olen ennenkin tällä samalla periaatteella tehnyt (Ympyrä jossa kädensuureiät), nyt tein pienenä muutoksena Afrikkalaisen-kukan tuonne selkään. Ja vieläkin näitä samaisia lankoja jäi pienen pienet nyssykät.
Langat ovat Novitan Seiskaveikkaa ja Impivaaraa. Koukku tais olla 3,5 . Minulla vain on hirmu löysä käsiala, että olis saanut melkein olla joku kolmosen koukku vähintään.



Veronika kolme veen juhlat juhlittiin jo monennen kerran eilen.
Tarkoittanee siis sitä, että jouluna on yksiä synttäreitä vaikea järjestää kun kaikilla on aina jotain.

Kummit kävivät juhlistamassa, mutta vastahakoinen oli itse juhlittava.
Ei enää lahjoja! kiukutteli väsynyt neitonen.
Paketit oli ihan OUT, leikkiminen YHDESSÄ ihan jostain ja tusseillakin oli vain kiva piirtää kunhan sai piirtää VAATTEILLE sekä PÖYTÄÄN. Ah. Ei yllätyksiä puuttunut eilisillasta.
Ja kakunkin sisältä paljastui yllätys:
Karkkipesä, kuten neitosen kummisetä osuvasti sanoi.







Illasta selvittiin ehjin nahoin. Vaikka hieman juhla-ahdistusta oli huomattavissa.
Kiitos kummeille ja pimuille. Ehkä ensi vuonna paremmissa fiiliksissä?
(tai ehkä pitää jättää paketit tuomatta ;D) 
Nyt lähdemmekin hieman tuulettumaan meren äärelle. Aaltoja ihastelemaan.
Niiden synkästä kauneudesta mykistymään. 
Ehkä ennen lähtöä otan tuolta Kinuskipiirakkaa äidin poimimilla vadelmilla höystettynä.
NAM. 
Oikein äklömakeeta, mutta tämä joulun jälkeinen arki kaipailee vähän ekstraa vaikka onkin kovin kaivattua.

Iloa päiviinne, lämpöä ja tunnelmaa.
Rakkautta ja pitkää pinnaa.
Ulkoilmaa vaikka sateella kuorrutettuna.
Se tekee ihmeitä <3

tiistai 3. joulukuuta 2013

Luukku 3.

1. ja 2. päivä sain anopiltani leivonta-tarvikkeita. Kiitos!
Anoppini on tainnut kuulla ohimennen heittämiäni valituksia, sillä muffinipelti ja pursotuspussi ovat olleet ostoslistallani. Noh, nyt omistan molemmat, sillä eilen sain leivontalehden ja siinä tuli mukana pursotuspussi ja metallisia tyllia. Jee <3
 Pieni testing piti järjestää siis. 






Ohje löytyi oman kaapin kätköistä ja on tästä kirjasta napattu. 
Oli kyllä varsin mielenkiintoinen ja aika monivaiheinen leivontaprojekti. 
Kaksi tuntia meni ja tuloksena 12 onnistunutta ja kohonnutta kuppikakkua. 
VAu. Kerta se on ensimmäinenkin.
Ja koska näissä oli kauramuruseos päällä, piti saada kokeilla vielä jotain pursotuspusseillakin.
Joulupipareita joulukorteiksi, pakettikorteiksi, kuusenkoristeiksi tai vaikkapa ihan vatsantäytteeksi.
Kaupunki-idea on täältä ja tuossahan selkeesti könöttää talo 31, meidän rakas tupa.






Ja näin vielä tälle päivälle antamani lahja anopille. 
Vanhat upeat sakset ja söpö suojuspussukka:


Huomiseen ihanaiset! 
Arki on sitten kutkuttavaa toisinaan, eikö? :)

Iloa päivääsi!

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isänpäivä-tervehdys.


Hyvää isänpäivää elämäni miehille!

Teemuni, Kauko-iskä  ja Pertti-appiukko !

Chilipähkinätikkuja parmesaanilla Kinuskissan ohjeen mukaan ja puoloffeeta (josta ei nyt tullut kuvaa).
Veronikan kanssa askarreltiin viiksitaulu Teemu-isälle.
Tuo samainen miekkonen sai myös lahjaksi lupauksen jostakin netistä tv:seen.. ööh.. lupauksethan on tehty rikottaviksi? (Taidan kyllä itsekkin hyötyä moisesta netistä, kun on tullut silloin tällöin otettua jotain ilmaisia jumppavideoita ja tietsikkanurkkaus varsin ahdas.. joten toisaalta ihan hyvillä mielillä moinen lahja tulee annettua).
Kiikaritkin piti isin ja lasten yhteisille eväsretkille saada. Kun en ollut raaskinut heittää tästä projektista jääneitä  tyllirullia pois, sillä lasten askarteluissa tukevat rullat olisivat oivallisia. Ja näin nopeasti ne tulikin käytettyä. Mitään ei saa heittää pois!


Miehisiä todistusaineistoja varten ei kyllä tarvita kiikareita. Yhteinen vaatenaulakko vallattu!


Aivan ihanaa isänpäivää kaikille isiukoille ja ylipäätään niille kenellä on isä!
Oma isäni ainakin on vaikuttanut minuun suuresti.
Luovuuteni ja sopiva hulluuteni on tainnut periytyä häneltä.
Oikeudentaju ja aitous eväinä häneltä matkallani.
Kiitos.

Lupsakkaa sunnuntaita teille ja rakkauren täyteistä isänpäivää teille lukijani!

lauantai 17. elokuuta 2013

Elena 1 v.


Lämpö rinnallani. Uurastus palkittiin.
Kuuntelen tuhinaasi, hengenvetoja kalliita. 
Iloni, onneni.
Rukoukseni.
Sinä selvisit luokseni.

Nyt kätesi tutkivat maailmaa.
Kaksin käsin ahmit sen antia.
Ihmettelet ja tutkit.
Mitä kaikkea se sinulle tarjoaa.
Liikaakin.
Herrani, suojele tätä tainta.
Pidä turvassa.



Viikon varaslähtö ja yksvee synttärit ovat juhlittuna.
Kakkukin onnistui jotenkuten, mutta vielä on petrattavaa. Elämäni eka kerta kun käytin sokerimassaa, joten suonette pienen rinnanröyhistyksen vaikka kurttunen ja osin läpinäkyväksi muuttunut pinta onkin. Täytteenä kermaa valkosuklaalla, mustikoita ja vadelmahilloa. Karkkivartaita ja Popseja ronskisti grillitikuilla. Suklaapiirakka ja marenkikakku (suunnattu herkkävatsaisille: ei perunaa, ei gluteenia ja kaura-vaniljakastiketta). 

Päivänpaisteemmekaan ei tiennyt mihin suunnata, kun pienehkö kotimme oli niin täynnä ihmisiä. Pyöri jaloissa, sylistä syliin ja pomppi peppuloikkiaan. Mutusti suklaarusinoita ja söi itse kakkua. Niin oli vauhtia ja vilskettä, että kuvasaldo jäi aika vähäiseksi itse juhlien osalta. Mutta säilyypä nämä hetket muistoissa.
Kiitos kaikille <3

lauantai 10. elokuuta 2013

..jotain punaista



On yhä loma ja elo letkeetä. Kirppisaarteita haalittu tuolin verran lisää (ihana, mutta mieli tekis maalata istuinosat mustaksi?). Harmaata Novitan Bambulankaa metsästetty Kauhajoelta ja kolmas kerta toden sanoi,  normaalihintaisena kylläkin.
 Joku pirulainen olan päällä koko ajan muistuttaa marjametsästä ja terassin tolpista jotka pitäis maalata. On niin mielenkiintoinen käsityö kesken, että sais vaikka marjat jäädä metsään ja tolpathan vois maalata vaikka ens viikolla? 
Hahh.hhahahha.
Sano se isännälle, sano se marjoille.
Odottakaa, mä vielä yhden rivin, sitten mä tulen.
Tai odota pari päivää, mä tämän neuletakin vielä.. Ei auta.

Aurinko,
se aina vähän väliä ilmestyy tuolta syksyisenharmaan esiriipun takaa näyttämölle tanssahtelemaan. 
Miten kauniit liikkeet ja mitkä varjot se luokaan!
Todellisuus.
Valon ja varjon hippaleikkiä.
 'Et saa kiinni!' valo lällättää ihastuneena kikatellen.
Pysy poissa varjo.
Älä vielä syksyä luo, valo hengästyneenä huohottaa.
Kohta valo väsyy. Varjo kiinni sen saa. Luo harmaammista harmaimman syksyn. 
Vaan vielä edessä ruska. 
Auringonpaiste syyskukissa ja loiste kastepisaroissa. 


Väistämätön edessä.
Varjot.
Kauniita nekin, vaan pysykää vielä hetken poissa.

Ihanaista ja aurinkoista alkusyksyä teille!

P.s. Yli 18 000 klikkausta blogissani. Kiitos siitä teille. Ja tervetuloa uudet lukijat! <3 Muistakaa, että rakastan teidän kommenttejanne, niiden avulla minä juoksen varjoa karkuun minkä jaloistani pääsen.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Leivontapäivä

Pakkaseen vähän vierasvaroja oli tämän päivän missio. Keksejä, muffineja ja yli sata pullaa. Oli vielä tarkoitus tehdä piirakoita, mutta laiskuus iski. Katsotaan sitä sitten vaikka ensi viikolla kun jotain suolaistakin pitäisi tehdä. 




En ole mikään leivontaihminen, mutta onhan se kiva kun on pakkasessa vierasvarana jotain. Vaikka kelpaisi se suklaa syötäväksi noinkin, vaan säilyisikö levy suklaata meidän kaapissa vierasvarana. No ei todella! 

Suklaa. Miten onkaan meitä hemmoteltu kun on tuollainen ihanuus kehitelty. Kyllä tuollainen yksi levy puolessa tunnissa on syötynä. Vaikka odotuskilot ovatkin jo mennyttä, niin oman olon vuoksi joku karkkilakko vois tehdä terää. 
Joten parempi leipoa suklaat pois sillä pakkasessa ne ovat varmassa turvassa.  


.. vieraita odotellessa ;)

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kotoista vapputunnelmaa


Vappu. Mikä ihana tekosyy leipoa kakkuja ja keksejä sekä juoda simaa. Munkit mussutamme sitten mammalassa. Mamma elikkä anoppi taitaa nuo munkkien salat paljon paremmin, en kylläkään ole koskaan munkkeja leiponut. Jotenkin rasvan keittäminen sun muu ei ole innostanut. Ja leivonta ei muutenkaan useimmiten ole minun juttuni. Paitsi yhtäkkiä innostuen. Seuraavaksi pitäisi leipoa isännälle synttärikakku. Suklaata ja mansikoita tilattiin. Katsotaan miten keno kakku tällä kertaa loihditaan. 





Tuliaisiksi mammalle ja paapalle leivoimme vaaleanpunaisia keksejä. Mansikkahillopurkista sai silkkipaperilla ja kakkupaperilla naamioitua ihan hienon rasian. Tuolin tyynyliina on Kurikan Ruufuksesta eurolla ja pistelin siihen kiinni samaisesta ale-pöydästä löytämäni pitsiliinan. Ihastuttava, mutta välillä tulee tunne, että pistän kaappiin joulua odottamaan. Mutta onhan kesäkin punainen: mansikoita, vadelmia, viinimarjoja... onko siinä tarpeeksi herkullisia syitä käyttää punaista myös kesään kohti mennessä?