Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste DIY. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. huhtikuuta 2014

Herkkua..












 Mums. 

Keittiön pieniä uudistuksia.
Isäni antamat jostakin projektista ylijääneet levyn palat leikkuulaudaksi.
Joustocollege-tilkkuja räteiksi.
Jämälangoista myös ikiherkku tyttösille.
Ja etenkin PULLAA..

Herkullista viikonloppua teille ihanat!
Minä lähden naisporukalla Turkkuse.

Jännittää lähteä 'yksikseen', mutta se tekee hyvää
Haastaa itseään. 

Sitä teillekkin vielä toivottelen.
Itsensä haastamista.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vessaan kierrätysmatto.




Näitä leikattuja kuteita riittää. 
Tällä kertaa tein vessaan mustavalkoisen maton. 
Jotenkin ihan huippu rosoinen ja samalla söpö!
Kuteita olis vielä aika paljon. Kiitos ihanat seurakunnan naiset, kerrankin olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Hyvää viikonloppua kaikille.
Paljon aurinkoa ja kuulaita aamuja.

Kiitos osanotoista <3.


maanantai 17. helmikuuta 2014

Pientä ja söpöä.



Jämälankoja on kulutettu aavistus.
Pienet syötävän söpöt mitat valmistettu.
Eräs samalla ompelukurssilla ompeluun hurahtanut ihanainen saapi pienen lahjan. 
Ja näihin tuli himo. Namm.. lähes yhtä ihania kuin suklaa.
Vielä yks, no yks vielä.. ja hups. Vähän on tullut koukutettua elämää paremmaksi.



Nämä herkut ovat kyllä noiden linjojen kannalta sangen armottomia.
Mutta herrrrkullinen helmikuu jatkukoot.
Jämälangat ovat kyllä tuoneet iloa ja niiden hupeneminen koukuttavaa.
Lankoina näissä päällysissä on Gjestalin Maijaa ja Novitan Nallea.
Ja kuten ennenkin.
Tuo Maija-langan sävy on niiiin .. no sanon sen nyt..
oletteko valmiit.. 
ihan minun suustani, .. nyt sanon:

TÄYDELLINEN.


Ei se ollutkaan niin vaikeaa. :)

Onneksi edes jotain on elämässä niin täydellistä, että huhhuh. 
Pieniä pieniä iloja, jotka tekevät arjesta hiukan hassusti söpön.

Rauhaa tulevaan viikkoosi, söpöjä pieniä iloja ja 
onnellisia mussuttelu-hetkiä.
Mums.

torstai 6. helmikuuta 2014

Torstai toivoa täynnä.


Onneksi lapset ovat innokkaita penkomaan kaappeja.
Löysivät prässäykseen unohtuneet kesäkukat.

Teimme ystävänpäiväkortteja.
Kruunuja.

Nukuimme yön yli jos toisen ja leivoimme keksejä 
kruunut päässä.
(Äidillä ei ollut karvalakkia, jos joku sitä mietti :D.)





Keksit ovat varattu isännälle, 
joka ahertaa meidän keittiön seinien kimpussa taas tämänkin ehtoon.
Olen minäkin päässyt maalailemaan, mutta hmm.. taiteellisuuteni näkyi hieman liian silmiinpistävästi.
Jotenka sudin vain pohjamaaleja.
Vähän valkoista tähän mustan sekaan, tekee yllättäen kyllä ihan hyvää. 




Käsityöt ovat olleet hieman boikotissa viime päivinä maalausurakan, kovan flunssan ja sen sellaisen vuoksi. Mutta eiköhän niitä jämälankajuttuja tänne ala ilmestyä vielä lähipäivinä. 
(pakko yhdistellä palat kun kerran näin on luvannut. Huoh, miten pitkästyttävää puuhaa :D )

Paljon iloa torstaille, perjantaille.. no oikeastaan ihan jokaiselle päivälle.
Jotenkin täällä ainakin on sellainen hassu kevättämisfiilis. 
Joko teillä siellä kevättää? 


keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Hama-heijastin




Tähdet ovat joidenkin lähteiden mukaan tosi in. 
Joidenkin lähteiden mukaan jo ihan out.
No uskoisin, että ne on out kun minä ehdin junaan mukaan. Mutta muita aikuisen takkiin sopivia hamakuvioita ei ollut saatavilla. Ja kiva tuli.
Nämä Hamahelmet näkyvät myös pimeässä, joten kyllä nyt lyylin pitäis kumppareissaan näkyä tienposkessa. 

Idean heijastimeen sain Unikuun terapiahuone -blogista .
(Ihan huippuideoita Hamailuun, että kannattaa käydä piipahtamassa :).)




Palailen neulomuksen pariin. Kerronpahan vain, että näin ensikertalaiselle jo yli 800 silmukkaa on paljon se ja kestää.. kestää.. kestää.. tunnissa saan puolitoista kerrosta. OIkeesti. PUOLITOISTA. Pari tuntia kun on neulonut niin on saanut ihan peräti kolme riviä tehtyä :D. Enää ei olisi kuin neljä riviä ja päättely. 
Sitten saattepi nähdä mitä teillä on mahdollista voittaa ;).

Iloisiin jälleennäkemisiin,
Kipa. 

torstai 9. tammikuuta 2014

Jämäkuteita lattialle ja vähän myös seiniin


Arki on alkanut. Turvalliset rutiinit ovat täällä. Niihin panostaen vie arkeni kulku uuteen ulottuvuuteen.
Miten ihania voi olla joka päiväiset työt, kun vain ottaa sen asenteen.
Miten kauan tätä kestää sitä en tiedä, mutta nautin tästä hetkestä.

Tässä viimeisin virkkuutyö: jämäkudematto. Harmaan eri sävyjä päätyi eteiseen. Kohta on reunuskin sävysävyyn, jos näitä kelejä piisaa. Nauretaan sillekkin vain,
hurlumhei, kun on hyvä olla!
Ei stressiä, ei paineita, ei harrastusta työnä ja ei kiirus.



Kotikin on riisuutunut joulusta. Viimeisimmätkin joulukoristeet (kaikki koristevalothan ei ole joulukoristeita eihän?) ovat kaapin perukoilla ja jotain pientä on täytynyt kehitellä. Joku rohkea voisi kutsua touhuiluani sisustamiseksi.

Kierrätettyä kudetta taulunkehyksien ympärille ja taulu on valmis.
Hieman ihania kortteja, uusi 2014 kalenteri ja pienellä vaivalla taas himpun verran piristyi keittiö. 
Tein eteiseen hieman saman tyylisen taulun, mutta on niin vaikea saada edes jokseenkin valoisia kuvia eteisestä, että antaa olla. Enkä tässä ala valittamaan harmautta, joka vallitsee yhä.
Enkä todellakaan valita, että lunta ei ole maassa vieläkään, 
enkä muuten nyt ainakaan valita sitä ettei talomme vierestä kulkeva tie ole asfaltoitu vaan ihanan kurainen möykkytie. 

Miksi minä näitä valittelisin.
En tietenkään.
Saan käyttää kumppareita kaupassakin, eikä kukaan pahemmin edes ihmettele. 
Käyttäisin niitä varmaan juhlissakin, ellei nyt ihan joku vallan loukkaantuisi moisesta. 
Vulgaaria! 

Jatkan siis tätä eloani ihan ilman lunta ja koitan nauttia syksyksi ostetuista saappaista (enkä edes mieti sitä, että käyttäisin niitä kyllä yhä luntenkin saavuttua, vähän outo kun olen ;D  Karvalakki ja kumisaappaat, ihan perus settiä, eikö? ).




 Kaiken näköistä vaatetta sun muuta on valmistunut ja joululahjatkin on jäänyt vallan esittelemättä. Jotenkin ei vain meinaa virta riittää kaikkeen, kun panostaa arkeen. Siihen, että lapsiakin ehditään kunnolla sylkyttää, ruoka on laitettuna ja salaattikin pöydässä, siihen että talo olis suht siisti ja roskikset tyhjät. 
Ennen saattoi päivässäni kulua monta tuntia koneella ja blogipäivitykset vievät aina aikaa rutkasti. Nyt olen tietoisesti vähentänyt koneilua ja miten paljon kaikkea muuta ehdinkään tuona aikana tehdä. Olen aloittanut yhden projektin jossa lopuksi pääteltävänä pitäisi olla sen liki 800 silmukkaa. Se vie aikaa, mutta mikäs kiirus tässä valmiissa maailmassa olisi. Ihanaa haastetta harrastukseen. <3

Haasteita, ihania oivalluksia ja iloa arkeesi
toivottelee Kipa.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Anna Hyvän kiertää -haaste

Muutama päivä sitten tupsahti postista lappu, että pakettisi on noudettavissa.
Sydän sykkyrällä odottelin koko päivän, että pääsisin hakemaan pakettia. 
Ei tullut sopivaa saumaa hakea sillä meillä oli ihania vieraita <3.
Isäntä lähti illalla juoksulenkille ja lupasi tuoda puketin postista.
Kilometrin verran hän sitten juoksi laatikko kainalossa vesisateessa. HIh.




Kääreiden sisältä paljastui värikäs itse päällystetty pahvilaatikko.
Ihana!
Ja sisällä lymyili läjäpäin erilaisia itse tehtyjä kortteja sekä kolme ihastuttavasti päällystettyä tulitikkuaskia.
Oi että! Jokainen kortti oli mieleen ja niitä oli aikas monta, joten ei tarvitsisi vähään aikaan tehdä itse.
Mutta näitä ihastuttavia kortteja selaillessani innostuin minäkin askartelemaan. En kyllä jaksanut niitä ruveta kuvailemaan, sillä paljon kivempia nämä ovat.

Ja mistä nämä sitten ovat?

nappasin haasteen ja hän siis lähetti nämä minulle. 
Että kiitos hirmuisesti ilahduttavasta ja INSPIROIVASTA lahjasta.

Tästä pääset myös näkemään tekemäni jutut Iina-ystävälleni, joka puolestaan hänkin pisti hyvän kiertämään. :) 




Kuvaaminen tuotti taas tuskia. Hirmuisesti varjoja ristiin ja rastiin. Salamaa ei viitsinyt käyttää ja valoa ei meinaa riittää. Tai sitten kuvat sinertävät ja taidot uupuvat :D. Ei kyllä mitään kuvausinspiraatiota ole minuun iskenyt, mutta saapa näistä selvän. 

Väriä Pyhäpäivääsi ihanainen.
Inspiroivaa eloa, oloa ja touhua
toivottelee
Kipa.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

23. Luukku


Talo nro 31 hiljenee yksinäiseen rauhaansa. 
Jää hän tönöttämään lakeuksille nauttien hiljaisuudesta.
Asukkaat suuntaavat kohti etelää.

Tänään anoppi sai paketista Joulutähtiä. Valkoista ja vihreää sopii heille. Itselle pari turkoosia. Näitä on näkynyt jo monessa blogissa ja pitihän meille ja anopillekkin saada näitä. Täällä on kiva ohje näille. Vielä ehtii tehdä paperitähtiä jouluksi, jos näitä mielii!




Herttaista häärintää teille lukijani. Ottakaa ilo irti aatonaatosta!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Luukku 21.



Tämän päivän luukusta tuli askartelupalloja, kulkusia ja nauhaa.
Liimasin nämä askartelupallot pikaisesti jonoksi, liima näkyy kuvassa paljon keltaisempana kuin luonnossa.
Idean näihin koristeihin sain täältä .





Kuusi on kannettu sisään. Ihana perinne ja aivan yhtä turha kuin paketit, joulusiivot ja jouluruokien laitto. Mutta joulu ilman niitä ei olisi sitten kuitenkaan juuri erilainen kuin tavallinen arki.
Ja arkea on tässä junnattukkin ihan tarpeeksi. Nyt nautitaan!

Äiti, piirrä minulle joulu, tyttäreni sanoi.
Mietin hetken.
Piirsin sydämmiä ja tähtiä paperin täyteen.
Tytär hieman ihmetteli, mutta innostui puuhasta.
Ei sitä tässä perinteikkäässä joulutohinassa aina muista, että
ei se joulu synny ympäröivästä jouluhössötyksestä.
Ja se joulu on täällä vaikka maa olisi kuinka musta.
Aikas lämpimään se joulu joskus taannoin syntyi, syntyy siis tänne Pohjolan plussakeliinkin.
Ei ole meillä lunta, mutta kristallihiutaleiden polulla se joulu kuitenkin on.

Ei lapsuuden joulua pysty kokemaan enää uudestaan, mutta joulun aarteet avautuvat meille uudesta näkökulmasta. Ne koetaan vain ja ainoastaan sydämmellä.
Jouluntuntua tutkitaan hartaudella ja rakkaudella.
Pieni kapalo kääritään aina uudestaan ja uudestaan,
Kiitos joulumielestä kuuluu ihan jollekkin muulle kuin paketeille, 
joululaatikoille ja hohtaville kynttilöille.

Lohdutus sydämmessään,
hiljainen kuiskaus korvissaan,
pumpulin pehmeä kosketus kasvoillaan,
taas helpompi olla on.






Oi katso, miten kauniita ne ovat.
Hiutaleitako näen?
Enkeleitä?

Kristallihiutaleita putoilee ympärilleni, 
lämpö läikähtää sisälläni.
Kylmyys poissa on,
Joulufiilis lahjana annettu.

Kristallihiutaleiden polulla,
voi miten hyvä siellä kulkea on.
Ei ehkä aina valoa tunnelin päässä,
mutta polku valaistu on.




Kesken pyykinlaiton pompahti kaukonaapurini pienelle piipahdukselle.
Käsissään soma paketti.

Valoa päivään..
jännitystäkin.

Dermosil lahjapaketti sisälsi käsivoidetta, virkkuukoukun ja Novitan Hile -lankaa.
Kiitos J <3.
Tuli hyvä tunne yllätyspaketista, joka ei kuulemma missään nimessä ollut joululahja, ettei stressiä pukkaa :D ?

Yllätyksiä, valoa ja sitä joulufiilistä teille toivoo 

Kipa.

perjantai 20. joulukuuta 2013

20.12.

Tänä aamuna suuntasin nokkani kohti anopin Joulupuotia. 
Ja päivystin siellä tämän aamupäivän.
On jäänyt taas tämänkin päivän päivitykset tänne myöhemmälle.
Parit räpsyt anopille tekemistä joulukalenterin paketeista pompahtaneista jutuista.




Idean näihin teepusseihin nappasin täältä .
Ja koska tykkään näperrellä. Tein anopille yhden päivän pakettiin tälläisen ns. lehden.

























Iloa joulun odottamiseen <3.