Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tunnustukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tunnustukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ilosofiaa was here!


Olen saanut tunnustuksen yhdeltä lempiblogiltani Ilosofiaalta.
Kiitos, olen otettu!

"Ilosofiaa was here -tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.

2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.

3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille. "



Blogien tulisi siis olla kotoisia.
Jotta blogi tuntuisi hirmu kotoiselle, siinä vaaditaan paljon aitoutta. Harvoin astuu eteen sellaisia blogeja,
jotka tuntuvat heti täysin omalta. Olisin pistänyt tämän ehdottomasti Ilosofiaalle, ellei hän itse olisi tätä minulle antanut, mutta on paljon muitakin blogeja jotka tämän ansaitsisivat. Kuitenkin nämä neljä ovat päällimäisenä tällä hetkellä mielessä ja ollut jo pitkään lemppareitani.

Blogini alkutaipaleesta asti ollut mukana matkassa ja tuntui heti kuin olis ennestään tuttuun törmännyt.
 Iloista ja positiivista tekstiä. Kauniita käsitöitä ja sopivasti väriä.

Ihastuttava punapää ompelee taidokkaasti ja välillä myös virkkaa. 
Tunnelma on aito ja kirjoitettu ihmiseltä ihmiselle. 

Blogi-siskoksikin kutsuttu Anni tuntui heti ihanan iloiselle ja positiiviselle ihmiselle. Blogi pursuaa elämänmyönteisyyttä kiireenkin keskellä. 
Tekstit ja kuvat useasti pysäyttävät rentoutumaan ja saavat hymyn huulille.

Täällä Pohjanmaalla asuvan ystäväni blogi, joka luonnollisesti läheisten välien myötä tuntuu lähes kodilta. Iloista menoa ja taidokkaita käsitöitä. Kauniita kuvia myös luonnosta, tykkään!




Tällä viikolla tämä emäntä suuntaa lasten kanssa kohti Varsinaiseen Suomeen
ja viettää kotoympyröissä loppuviikon. Piti tekaista vähän tuliaisiksi bambu-rättejä. 

Rakkauden täyteistä loppuviikkoa,
iloa ja naurua
teille toivottelee,
Kipa.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Tunnustus ja jämälangoista patalaput

Tälläisen ihanuuden sain Pizzicato-blogista, miten otettu olen moisesta rakkaudentunnustuksesta. Kyllä tämän paperilapulle riipustetun julkisen salaisuuden piristys kantaa pitkälle. Näenhän sen blogissani aina :). Kiitos ihanainen puutarhaintoinen käsityönainen! 


Säännöt ovat seuraavat:
- kopioi post it -lappu ja liitä se blogiisi
- kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi
- anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajalllesi ja kerro heille siitä kommentilla
- ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin

Ja eteenpäin tämän tunnustuksen ajattelin laittaa:

Olen mielenkiinnolla seurannut Mirjan touhuja 'naapuripitäjässä'.

Ihanan romanttista ja iloista elämää Kertulla.

Iloista, elämänmyönteistä lapsiperheen arkea kera äidin käsitöiden.

Käsitöitä, luontoa, matkustelua ja sitä ihanaa perusarkea.


Tässäpä nuo blogit olivat. Niin paljon on niitä jotka tuon rakkaudentunnustuksen ansaitsisivat, mutta lähetimpäs nyt sellaisille joille tällä hetkellä tuntui hyvälle tuo lähettää ja joilla ei tuollaista tunnustusta taida vielä olla. Luonnollisesti kyllä rakastan jokaista julkisesti lukemaani blogia ja harvoimpa muutenkaan olen tylsille blogeille eksynyt. Useimmiten jokaisessa on sitä jotain. 

Sitä jotain on myös näissä kuvaustilanteissa, huh kun voi olla välillä mielenkiintoista. Ihana neiti 10 kk pomppii peppuloikkiaan kuvaustilanteeseen MINIMOPPI kädessään (ja vieläpä märkä). Surkuhupaisuudessaan niin hauskaa tämä kuvaaminen. On mattoa, lapsia, leluja, roskia (vaikka justiin on imuroitu!?) ja vielä omia varpaita. 




Patalaput ovat jämälangoista virkattuja äidilleni. Oranssi ei oikein ole ollut minun juttuni, mutta onneksi äitini rrrrrakastaa sitä. Ei jäänyt langat koriin pyörimään. Vaan vielä on paljon lankoja joita kuluttaa, eikä kaikki mitään niin kovin ihanan värisiä tai ei välttämättä minun makuuni. Kun saisi edes muutaman kerän vielä pois niin sitten voisi ehkä taas sallia pienen lankahamstrauksen? Nämäkin tein kaksikerroin (kaksi patalappua reunoistaan yhteen) jotta mahdollisimman paljon lankoja kuluisi ja tietysti ettei äitini sormet palaisi. :)

Rakkautta kaikille bloggaajille ja lukijoille, tuo tunnustus kuuluu myös kaikille teille ihanaisille!