lauantai 3. elokuuta 2013

Lomaltapaluu

Ollaan selvitty isännän kanssa matkasta. Suurimmaksi osaksi minireissuamme siivitti auringonsäteet ja lintujen sirkutus. Mieli rauhoittui ja keskittyi vain toinen toiseen. Huvilaitteet Power Parkissa olivat niiiiin huimat, että jo toisen laitteen jälkeen minun piti pitää päätä kaksin käsin pystyssä, kun maailma vain pyöri. Siinä kohtaa oli isännän ja minun aika irroittautua käsikynkästä ja isäntä meni hurjimmin pyöriviin laitteisiin yksin. Pään hieman selvittyä, minäkin menin vielä monen moneen laitteeseen. Jonka jälkeen sitten kelpasikin syödä jädet ja  lähteä metsästämään jotain herrrkullista ruokapaikkaa. 


Kotimatkallakin piti vielä yhdellä kirpparilla poiketa. Isäntä oli niiiin ihana, joka  kirpparin kohdalla kysyi, pysähdytäänkö?
Ja niin varmana pysähdyttiin.
Käytiin myös tekemässä pieni alennus-pyrähdys. Eipä mitään jäätävää tuliasvuorta tullut kyhättyä, mutta jotain pientä kuitenkin. Vähäsanainen mieheni, joka ei tunteistaan kunahda, ostelee senkin edestä lahjoja. Pieniä ihania yllätyksiä ja välillä vähän suurempiakin. Ja vaikka en ole mikään materialisti  enkä ostettavissa, niin on se mukavaa kun mies lahjoo. Isäntä onkin ainut keneltä voin ottaa lahjan tuntematta kiitollisuuden velkaa, maksan sen kuitenkin tekemällä parhaani vaimona ja äitinä.. ja huusholliskana. Usein kauppareissulta hän tuo lehden tai lempi suklaalevyni, joskus jopa molemmat. Tällä reissulla tuo miekkonen osti minulle ihanan pehmeän hupparin, jota olin miettinyt ostavani jo pitkään. 
 <3 


Kirppareilta löytyi lähinnä vähän kankaita, monet olivat suljettuja tai myyjälle piti erikseen soittaa avamaan kirpparinsa. Ala-Härmän kirpparilta löytyi GG-peltipurkki. Paikallisten naisten härskit jutut olivat enemmän mieleenpainuvia kuin tavaratarjonta. Silmät pyöreinä isännän kanssa hyllyjen välissä niitä kuunneltiin. 
Isäntää ihan hymyilytti kirpparilla!
Vimpula käsityökin eteni matkalla ja välillä luettiin lehteä. Kotimatkalla oli niin kamala olo, että vain nukuin.Kun pitää lomatauon, alkaa huomata kuinka juntturassa sitä oikein ollaan.
Miten arki on yhtä oravanpyörää ja käsitöiden kanssa puuhastelua. Kummasti siellä ei ole mukamas edes tilaa vartin niskajumpalle? Nyt ollaan taas siinä pisteessä, että tehdään ihan kevyttä kirjontaa ja jumpataan. Kenties tuo neuletakkikin joskus valmistuu, mutta ei ainakaan tänään automatkalla. Suuntaamme jälleen Vaasaan, Wasalandiaan tällä kertaa. Tyttöstenkin täytyy päästä huvilaitteisiin hillumaan (lähinnä Veronikan). Minä kierrän kaikki mahdolliset huvilaitteet kaukaa!
Vieläkin alkaa etoa kun mietin niitä laitteita, joissa käytiin muutamaankin otteeseen.
Ja minä kun vielä omaan korkeanpaikankammon.. ja sosiaalistentilanteidenpelon.. ja mitä vielä? 
Olen siis voittanut jollakin tasolla tälläkin reissulla itseni.
Mitenkähän ja mihin tämä päivä haastaa?
Voisi sitä sunnuntainsa paremminkin viettää, mutta pahemminkin. Kesä on hurahtanut ja ilmeisesti viimeinen aukiolopäivä on tänään, miksi olemme aina mattimyöhäisiä? Eikä edes edellä olevia pelkoja voi syyttää, sillä tänä kesänä olen tietoisesti haastanut itseäni päivittäin. 
Oravanpyörä.
Siinä tuo veitikka jota syyttää. 
Uhmaamme tuota juntturoivaa ankeuttajaa. Lähdemme tuonne aurinkoon kera sateenvarjon. 
Suomen kesä, yllätystenkesä.

<3

P.s. pihallakin on ihan inan taas edistytty. Jos joku tuttu tietää jonkun paikan mistä läheltä saa Mehitähteä, niin on kyllä velvoitettu informoimaan minulle. Eräs kivialue vaatis vähä jotain vihreää.

11 kommenttia:

  1. Taas niin ihana postaus. <3

    VastaaPoista
  2. Ihan tuosta paikallisesta Multasormesta oon hakenu tuohon meidän kivikkoa koristamaan. :) Mukavalta lomareissulta kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu mukavaa olikin. Ai sielläkin on? Tiedän sitten jos tarve on. Eräs ihanuus oli tuonut niitä oven taakse joten tähän hätään ei tarvitse hakea. <3

      Poista
    2. Pari vielä jäi, kun alkuviikosta kävin hakemas kaksi. Ihanaa, kun joku ihanainen oli yllättänyt. :)

      Poista
  3. Olipas kivasti kirjoitettu, kiva päästä välillä arjesta irti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Se on niin totta. Jotenkin taas jaksaa hetken aikaa pyörittää arkea, kun jossain vähän käy :)

      Poista
  4. Ompas mukava postaus...:)
    Uusi lukijasi, Irmastiina Ruusukummusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) ja ihanaa, että jäit lukijakseni! Taidampas tulla vastavierailulle <3

      Poista