mattoa ku liukuhihnalta

.. Ei nyt sentään aiva niin tiuhaan tahtiin, kun tuntuu ettei muuta ole saanut aikaseksi ku pari vaivasta mattoa. No tuo onkin tosi hidasta touhua, kun viimisiä kierroksia väkersi tunnin per kierros. Kuinka paljon mattopuilla olisi tuossa ajassa saanut tehtyä. No nyt on moneen kertaan purattu matto valmis ja erittäin pirteän värinenkin vielä. 

Malli on taas näitä omia variaatioita. Kenties sen vuoksi saikin niin paljon purata, kun mistään ei löytynyt 'sitä oikeaa' mallia. Eikä tämäkään nyt aivan sellanen ole kuin mielessäni ajattelin, mutta menee se kun ei paremmin osaa ;D .

Villasukat tuolla hyllyn päällä huutelee ja niitä pitäisi saada ajalliseksi tehtyä. Onneksi täältä blogista löytyi linkkilista inspiroiviin nettisivuihin. Kenties saan edes toisen sukan valmiiksi tänä viikonloppuna.

Sukkien lisäksi tämä taitaa käydä huomenna katsastamassa Ilmajoella erään bloggaajan sisustuspuodin. Yhtenä päivänä kävin vain oven takana katsastamassa paikan, oli jo mennyt kiinni. Nyt paremmalla onnella huomenna, hyviä viikonloppuja kaikille! Toivottavasti en koko puotia tuo kotiin tullessani...hillitse itsesi nainen!

Kotoista vapputunnelmaa

Vappu. Mikä ihana tekosyy leipoa kakkuja ja keksejä sekä juoda simaa. Munkit mussutamme sitten mammalassa. Mamma elikkä anoppi taitaa nuo munkkien salat paljon paremmin, en kylläkään ole koskaan munkkeja leiponut. Jotenkin rasvan keittäminen sun muu ei ole innostanut. Ja leivonta ei muutenkaan useimmiten ole minun juttuni. Paitsi yhtäkkiä innostuen. Seuraavaksi pitäisi leipoa isännälle synttärikakku. Suklaata ja mansikoita tilattiin. Katsotaan miten keno kakku tällä kertaa loihditaan. 

Tuliaisiksi mammalle ja paapalle leivoimme vaaleanpunaisia keksejä. Mansikkahillopurkista sai silkkipaperilla ja kakkupaperilla naamioitua ihan hienon rasian. Tuolin tyynyliina on Kurikan Ruufuksesta eurolla ja pistelin siihen kiinni samaisesta ale-pöydästä löytämäni pitsiliinan. Ihastuttava, mutta välillä tulee tunne, että pistän kaappiin joulua odottamaan. Mutta onhan kesäkin punainen: mansikoita, vadelmia, viinimarjoja... onko siinä tarpeeksi herkullisia syitä käyttää punaista myös kesään kohti mennessä?

Ällöhempeä huppari

Ajatuksena oli tehdä erittäin kevyt tunika/huppari kesää varten. Kirppiskankaista, tilkuista, jättirätin koristenauhasta ja Tapion lankakaupan metallineppareista se sitten kehkeytyi. Jotenkin olen ollut kuin lamaannuksissa. Kulkenut ympäriinsä ajatuksissani saamatta mistään työstä kiinni. Luonnollisesti lähinnä käsitöihin keskittyvä bloginikaan ei ole innostanut. Eipä se voi innostaa, jos ei ole mitään kuvattavaakaan ;)

Kevät on nyt virallisesti täällä. Makuuhuoneen ikkunasta näkyy leskenlehdet, västäräkki bongattu, yksi muurahaispesä tuhottu ja hiekkalaatikko on ahkerassa käytössä jälleen. Veronika harjoittelee pyöräilyä kauniilla mansikka-pyörällään. Tällä hetkellä isäntä häärii pihalla ja minä luonnollisesti kyyhötän sisällä inspiraatiota etsien. 

Jos se onkin tuonne ulos piilotettu? 

Kenties se onkin jonkun lumen alta paljastuneen kiven alla? 

Tai kenties kurasen lähitien päässä? 

Vai olisikohan se sittenkin täällä sisällä? 

Mitä jos se on eksynyt ja ei tiedä reittiä  takasin? 

INSPIRAATIO , sinua kaivataan! 

Siihen asti haahuilen, etsin ja kaipailen. Se sopii hieman melankoliselle luonteelleni, haikailu.,jahkailu, sisällä kyhjöttäminen. Vaan aurinko välillä onneksi houkuttelee pihallekkin.

Vaihteeksi virkattua mattoa

Kesää kohti mennään ja mattoja valmistuu pikkuhiljaa. Anopin räsymatot edistyvät nekin PIKKUHILJAA, mutta onneksi myös virkkaus on innostanut. Mustan harmaasta trikookuteesta virkkasin vessaan maton. Tyttösen taiteilemat akryyliteokset pääsivät kans seinälle. Joku kiva juliste on ollut hakusessa pitkään, mutta ei ole löytynyt. Laitetaan nyt jotain korvaamaan seinällä ollut hempeä taulu, sama se nyt mitä vessassa on? :)

Kyllä, tämä ihan tosissan teki postauksen vessasta! Ei ihme, että lukijakuntani koostuu lähinnä ystävistäni ja  sukulaisistani.

Välietappi

Tukilla olisi kolme ja puoli metriä anopin mattoa. Elikkä ensimmäinen matto olisi valmis ja toista on viisi senttiä alotettuna. Värikästä kesämattoa lähinnä kierrätyshengessä, ainoastaan ruskeaa kudetta anoppee osti Päntäneeltä. 

Käsityöhuoneen lattia on useimmiten täynnä kuteen pätkiä, mittanauhoja, rullia, leluja, lastenvaatteita ja kaikkea mahdollista. Tällä hetkellä on tietokonehuoneessakin pölyä jäätävästi, koska oman kesämaton kuteita kerisin tänään ja eilenkin vähän. Ilmajoelta haettiin eilen jonkun leskeksi jääneen miehen kellarista  valkoista kudetta yhteensä viisi jätesäkillistä. Pelkäsin jo että meidät kolkataan sinne, mutta miekkonen osottautuikin ihan lepposaksi kaveriksi ja myi edullisesti kuteet nurkistaan pois. 

Saan kuin saankin vaaleapohjaisen kesämattoni keittiöön. 

Kenties eilen joku ihasteli imurista tekemääni avaimenperää. Hieno oli, mutta sain lähes heti kuvan julkaistuani viestin äidiltäni, että mitäs tappoaseita siellä väsätään? :D  Hieman yksinkertainen tämä kaiffari kun ei hoksannut, että olisi tyttösiltä henki pois jos saisivat sen käsiinsä ja tunkisivat pistorasiaan. Hyvä minä ja vielä HYVEMPI äiti. Onneksi äideilläkin on äidit.

Kierrätys pyykkipussi

Pyykkipussin tein Veronikan vanhasta palikkapussista. Palikoita on sen verran kertynyt, että ne ovat isossa korissa ja tämä jäi kaappeihin pyörimään. Kierrättämällä pussin ja vanhan takin kiristys-systeemin (ja mikähän sen virallinen nimi olisi) sain ihan kätevän pussin aikaseksi. Vihdoin meidänkin talossa on PYYKKIPUSSI. Miten tyytyväinen isäntä on kun ei ehkä enää tarvitse tonkia sukkia ja liivinsuojia pesukoneen uumenista. Välillä on ihan kiva tehdä näin kevyttä työtä, kun niskat ovat juntturassa. 

Vielä on työstä apuviivat pesemättä, mutta kyllä ne pestyä tulee. Nyt on jo ensimmäinen koneellinen pesussa ja pyykkipussi ahkerassa käytössä. Onneksi en heittänyt tätä siivousvimmassa pois. Sillä tätähän tarvittiin kuitenkin vielä.

Neitosen lila tunika

Kaapit pursuavat kankaita, lankoja ja muita tykötarpeita. Yhä tekisi mieli ostaa lisää, lisää, lisää. Onneksi puuvillalangat, jotka ovat jo houkutelleet kaapissani jonkin aikaa, inspiroivat minua tuhoamaan myös kankaita. Kaikkea on kaapeissa liikaa ja lähes jokaiselta kauppa tai kirpparireissulta löytyy lisää kaapintäytettä. Tunikan kaavat ovat jostain Ottobre lehdestä. Kangas on jotain vanhaa trikoota ja vetskari ostettu vähän aikaa sitten Kauhajoelta. Puuvillalangat olivat löytö kirpparilta, monen monta kerää sain parilla eurolla. Niitä tuhoan tällä viikolla pitsisukkien lomassa.

Löysin eilen Närpiön Tähtikirppikseltä vanhan pitsipeiton, jossa on keltainen vuori. Ihastuttava, mutta etsii yhä paikkaansa.