Kotoista vapputunnelmaa

Vappu. Mikä ihana tekosyy leipoa kakkuja ja keksejä sekä juoda simaa. Munkit mussutamme sitten mammalassa. Mamma elikkä anoppi taitaa nuo munkkien salat paljon paremmin, en kylläkään ole koskaan munkkeja leiponut. Jotenkin rasvan keittäminen sun muu ei ole innostanut. Ja leivonta ei muutenkaan useimmiten ole minun juttuni. Paitsi yhtäkkiä innostuen. Seuraavaksi pitäisi leipoa isännälle synttärikakku. Suklaata ja mansikoita tilattiin. Katsotaan miten keno kakku tällä kertaa loihditaan. 

Tuliaisiksi mammalle ja paapalle leivoimme vaaleanpunaisia keksejä. Mansikkahillopurkista sai silkkipaperilla ja kakkupaperilla naamioitua ihan hienon rasian. Tuolin tyynyliina on Kurikan Ruufuksesta eurolla ja pistelin siihen kiinni samaisesta ale-pöydästä löytämäni pitsiliinan. Ihastuttava, mutta välillä tulee tunne, että pistän kaappiin joulua odottamaan. Mutta onhan kesäkin punainen: mansikoita, vadelmia, viinimarjoja... onko siinä tarpeeksi herkullisia syitä käyttää punaista myös kesään kohti mennessä?

Ällöhempeä huppari

Ajatuksena oli tehdä erittäin kevyt tunika/huppari kesää varten. Kirppiskankaista, tilkuista, jättirätin koristenauhasta ja Tapion lankakaupan metallineppareista se sitten kehkeytyi. Jotenkin olen ollut kuin lamaannuksissa. Kulkenut ympäriinsä ajatuksissani saamatta mistään työstä kiinni. Luonnollisesti lähinnä käsitöihin keskittyvä bloginikaan ei ole innostanut. Eipä se voi innostaa, jos ei ole mitään kuvattavaakaan ;)

Kevät on nyt virallisesti täällä. Makuuhuoneen ikkunasta näkyy leskenlehdet, västäräkki bongattu, yksi muurahaispesä tuhottu ja hiekkalaatikko on ahkerassa käytössä jälleen. Veronika harjoittelee pyöräilyä kauniilla mansikka-pyörällään. Tällä hetkellä isäntä häärii pihalla ja minä luonnollisesti kyyhötän sisällä inspiraatiota etsien. 

Jos se onkin tuonne ulos piilotettu? 

Kenties se onkin jonkun lumen alta paljastuneen kiven alla? 

Tai kenties kurasen lähitien päässä? 

Vai olisikohan se sittenkin täällä sisällä? 

Mitä jos se on eksynyt ja ei tiedä reittiä  takasin? 

INSPIRAATIO , sinua kaivataan! 

Siihen asti haahuilen, etsin ja kaipailen. Se sopii hieman melankoliselle luonteelleni, haikailu.,jahkailu, sisällä kyhjöttäminen. Vaan aurinko välillä onneksi houkuttelee pihallekkin.

Välietappi

Tukilla olisi kolme ja puoli metriä anopin mattoa. Elikkä ensimmäinen matto olisi valmis ja toista on viisi senttiä alotettuna. Värikästä kesämattoa lähinnä kierrätyshengessä, ainoastaan ruskeaa kudetta anoppee osti Päntäneeltä. 

Käsityöhuoneen lattia on useimmiten täynnä kuteen pätkiä, mittanauhoja, rullia, leluja, lastenvaatteita ja kaikkea mahdollista. Tällä hetkellä on tietokonehuoneessakin pölyä jäätävästi, koska oman kesämaton kuteita kerisin tänään ja eilenkin vähän. Ilmajoelta haettiin eilen jonkun leskeksi jääneen miehen kellarista  valkoista kudetta yhteensä viisi jätesäkillistä. Pelkäsin jo että meidät kolkataan sinne, mutta miekkonen osottautuikin ihan lepposaksi kaveriksi ja myi edullisesti kuteet nurkistaan pois. 

Saan kuin saankin vaaleapohjaisen kesämattoni keittiöön. 

Kenties eilen joku ihasteli imurista tekemääni avaimenperää. Hieno oli, mutta sain lähes heti kuvan julkaistuani viestin äidiltäni, että mitäs tappoaseita siellä väsätään? :D  Hieman yksinkertainen tämä kaiffari kun ei hoksannut, että olisi tyttösiltä henki pois jos saisivat sen käsiinsä ja tunkisivat pistorasiaan. Hyvä minä ja vielä HYVEMPI äiti. Onneksi äideilläkin on äidit.

Kierrätys pyykkipussi

Pyykkipussin tein Veronikan vanhasta palikkapussista. Palikoita on sen verran kertynyt, että ne ovat isossa korissa ja tämä jäi kaappeihin pyörimään. Kierrättämällä pussin ja vanhan takin kiristys-systeemin (ja mikähän sen virallinen nimi olisi) sain ihan kätevän pussin aikaseksi. Vihdoin meidänkin talossa on PYYKKIPUSSI. Miten tyytyväinen isäntä on kun ei ehkä enää tarvitse tonkia sukkia ja liivinsuojia pesukoneen uumenista. Välillä on ihan kiva tehdä näin kevyttä työtä, kun niskat ovat juntturassa. 

Vielä on työstä apuviivat pesemättä, mutta kyllä ne pestyä tulee. Nyt on jo ensimmäinen koneellinen pesussa ja pyykkipussi ahkerassa käytössä. Onneksi en heittänyt tätä siivousvimmassa pois. Sillä tätähän tarvittiin kuitenkin vielä.

Pitsisukkia ja nopeasti jotain muutakin

Jälleen yksi pari pitkiä pitsisiä villasukkia valmistui, vaihteeksi 40 kokoa sen 38 sijaan. Prässäyksen jälkeen sukat ovat ihan hienot, vaikka aluksi tuntui että on kovin 'pömppäisen' näköistä. Pääsiäisen kunniaksi tein myös todella nopean rimpsumekon Elenalle. Kangas on Miljoonakirppikseltä ostetusta reteestä aamutakista. Äkkiä saumurilla kyhäsin ja sitten takaisin pitsisukkien pariin :). Kevätasusteitakin pikkuisen väkertelen, mustaa kudottua pipoa luvassa.. kun aika ei meinaa riittää, tai sitten mulla on liian vähän tunteja vuorokaudessa ?

Tossua toisen eteen..

Kehittelin tätä kyseistä tossukaavaa paremmin istuvaksi ja nyt pysyy paremmin jalassa, koska tein korkeammat reunat ja levensin pohjan. Olen kuumeisesti etsinyt nahkaa tossuja varten. Joku saattaa ihmetellä, että mitäs vaikeaa siinä nyt on, senkun kävelee kangaskauppaan ja hakee sieltä. No syrjäisessä ja pienessä Pohjalaiskylässä se ei ole ihan niin yksinkertaista. Ainoa nahka mitä minulle tarjottiin oli oranssin ruskeaa. Kunnes eilen löysin naapurikylästä,  ei kun KAUPUNGISTA, keltaista nahkaa Kankaiden Poistomyynnistä. Se oli ainut aito nahka siellä tekonahan viidakossa ja olin kiitollinen, että se oli näin kivan väristä ja suht pehmoista.

Löysin myös keltaista kolitsia (katsoin googlesta ja vissiin kirjoitetaan noin ?) ja luulin saavani tehtyä siitä hienon rusettipipon, jonka rusetti olisi solmittava ja otsalla. Toisin kävi, liian paksuahan se oli. Täytyy siis kehitellä joitain muita kankaita ja kokeilla sellaistakin rusettipipoa. Sillä tilasin tyttösille ihastuttavat Molon haalarit, joihin nyt tarvittaisiin asusteita. Ja hirrrmuisesti tekisi mieli tehdä sellainen rusettipipo (näin joskus kuvan jossakin lehdessä). Kenties teenkin sitten itselle, koska nuo tavalliset rusettipipot olivat aivan kuin tehdyt tytöille :D .

Tilda-tossut nahkatakista

Kirpparilta ostamastani takista tuli ihanat tossut. Nahka on sopivasti kulunutta ja pehmeää. Pinkistä pellavasta tehty vuori piristää tummia tossuja. Tilda-kaava oli aika reilun kokoinen (ainakin tälläiselle jolla on osa kengistä jopa 35,5). Ajattelin kaavaa pienentämällä saavani sopivat tossut. No en uskaltanut pienentää tarpeeksi, koska kirjassa vakuuteltiin tossujen sopivan myös pienille jaloille. Joten piti ommella valmeihin tossuihin vielä kuminauhat kantapäihin, jotta pysyisivät hyvin jalassa.  Muuten tossut ovat mieleiset ja vanhat takissa olleet kuluneet saumat, joita en arkaillut käyttää, ovat rouheat.

Kuvan matto on OSTETTU Ellokselta. Ajattelin tekeväni tälle keittiötä piristävälle matolle valko-harmaa raidallisen maton kaveriksi.  Jotenkin omituista kun on tehdastekoinen matto lattiassa, mutta tulipahan valmista helposti. Seuraavaksi laitettaessa uutta lointa puille, tiedossa olisi kuviota. Kenties ruutua tai erikoista raitaa, mutta kuitenkaan ei palttinaa. Tällä hetkellä tukilla on palttinaloimi ja sitä olisi vielä jonkin verran jäljellä, että ei ihan vielä tarvitse murehtia loimen luontia.