Vihdoin tuskanhien ja kyynelten kautta valmistui kesämekko lehmitytölle. Ei tällä ehkä ihan navettaan astella, mutta onneksi ei kyseisen tyttösen koko kesä navetalla mene. Kenties tämä päällä voi ainakin muutaman hiekkakakun tehdä jos ei muuta. Mekko on aivan erilainen kuin aluksi osasin aavistellakkaan. Kangas ja lilat napit ovat lehmityttösen äidin valitsemat ja ne ovat ostettu Kurikasta. Pitsi on Rauman Jätti-Rätistä, pinkit kankaan palat ovat anopin kätköistä saatuja.
Aplikointi (kuva on otettu silityslaudalla) ja tasku ovat peittämässä innokkaan apulaisen työnjälkeä. Mekkoon jostain kumman syystä oli ilmestynyt tasan neljä reikää sillä välin, kun ryntäsin pika pikaa hakemaan Elenan meidän sängyltä nukkumasta (joka siis nukahti maitopullolle siihen ja herätessään mitkään pienet kyhäämäni esteet eivät häntä estele). Pieni ja nopea pyrähdys, mutta aikaansaapa apulainen käytti pienenkin ajan hyödykseen.
Kyynel, toinen, jos kolmas. Niin äidiltä, kuin tyttäreltä.
Anteessi.
Saat. <3
Niiskaus, ompelukone laulamaan. Hieman kirjontaa.
Perhonen lentää taskusta mekon selkäpuolelle peittämään innokkaan apulaisen taidonnäytteitä.
Ei niin täydellinen mekko, mutta ääretön määrä tunteita herättänyt. Vihdoin valmis. Jos käyttäjä yhtään tykkää, olen ehkä sittenkin ihan onnistunut. Eilisen tuskan jälkeen on taas tyyntä.
Ei niin siistiä, mutta rauha emännällä. Pohjammaa on ihan jees, keskeneräisyys sopii minulle ja stressi hieman laantunut.
Kesän ensimmäinen napanvilautus terassilla toteutettu, tätä se kesä on. Aurinkoa ja onnen etsimistä arjen keskeltä. Se kestää aina hetkensä, ennen kuin se löytyy, mutta taas hetkeksi se on hyppysissä.
Pääsen nauttimaan rikkauksista, joita kotopuolesta tarttui mukaan.
En matkalle lähtiessä ajatellut että rikkauksista nauttiminen vaatisi näin paljon töitä.
Onni useimmiten vaatii työtä.
Työnteko voimia.
Siis voimia teille kaikille ihanaisille arjen keskelle, olkaa armollisia itsellenne.
Kaaos sopii kaikille, hieman se vaatii sovittelua, nuppineuloja sun muuta, mutta TSADAA, istuu kuin valettu.
Kesä on tässä.
Siitä tuli oiken hyvä! Taitaisi olla vähän tylsäkin, jos ei tasku ja perhonen olisi sitä piristämässä. :) Ja niin siistiä ja suoria ompeleita!
VastaaPoistaHih, kiitos. Ei ne nyt luotisuoria ole, mutta aina pikkuhiljaa aavistuksen siistimpää. Niin.. näin jälkikäteen ajateltuna. Voisi olla hieman tavallinen mekko, ellei olisi noita erikoiskohtia ja tarinaa kerrottavana :)
PoistaVertaistukena voin kertoa, että eilen esikoisen hiuksia vessassa harjatessa oli kuopus saanut käsiinsä keittiösakset ja käynyt leikkaamassa silpuksi (juu, hän on nopea!) hihat ja takakappaleen takista, jonka olin hänelle ommellut ja joka odotteli vuoria ruokailuhuoneen tuolinkarmilla... Purin takin pitkin hampain osiin ja sain kankaasta, jota onneksi olin ostanut liikaa uudet hihat ja takakappaleen. Jäljelle ei jäänyt milliäkään ylimääräistä. Nyt vain täytyisi jaksaa aloittaa alusta. Lapset on... <3
VastaaPoistaTosi kiva mekostasi tuli juuri tuollaisena. Ehkä kohta tapaus jo naurattaa :)
Hyvä että muillakin on hieman ongelmia näiden saksien kanssa :). Saisi olla silmät selässäkin näiden oma-aloitteisten lapsosten kanssa. Näin jälkeen päin naurattaa, mutta sillä hetkellä ei paljon naurattanut. Kiitos kommentistasi, piristi <3 Käyn vastavierailulla kurkkaamassa takkia, toivottavasti on säilynyt ehjänä ;)
Poista