maanantai 12. elokuuta 2013

Anopin antamat


Kiitos mamma!
Yömekot ovat olleet helleöiden pelastus, niin vilipooset notta!



















Elikkä nämä siis anoppini, lasteni mamma ja miekkoseni äiti pyysi saada tehdä meidän neitosille (Pocalle kans). Tuo nainen on kyllä uskomaton. Lanka on jotain ohkaisen ohkasta virkkauslankaa ja trikoon olen valinnut Turun Jätti-Rätistä. Tämän tyylisiä yömekkoja on mammakin pienenä käyttänyt. Mamman lapsuuusaikana oli pitsiä yläosa ja pellavaa alaosa, mutta pyysin kiinteitä silmukoita ylös ja trikoota alas. Käsin tikattu osat toisiinsa ja ammattilaiselta tuokaan ei vienyt kuin hetken! Helmassakin on pitsireunus, että huh mitä tikkaamista. Kasvuvaraakin on sen verran, että pitäisi jonkin aikaa mennä. Vaan meneeköhän? Kumman nopeasti tytöt tuntuvat kasvavan. Lupaa kyselemättä kehittyvät huimaa tahtia.

Aurinko hellii meitä yhä. Pihahommiin siis, tolpat pitää maalata vielä kerran ja muitakin maalattavia osasia kuulemma tuo miekkonen voisi keksiä. Ihan tuntuu kiusallaan keksivän töitä just silloin kun tekisi mieli saattaa neuletyö loppuun. Noh, illemmalla sitten koitan saada valmista aikaan.

Aurinkoa <3

P.s. Super anoppi lupasi minulle jotain kaunista vaaleanpunaista maksaruohoa lähes neliön verran. Taidan kipaista hakemaan ne vielä tänään. Olet mahtava nainen R, kiitos!

4 kommenttia:

  1. Nää on kyllä huippuja! Meilläkin on ollut mekko niin kovalla käytöllä, että siihen pitsiosaan on tullut jo reikä! Täytyisi vähän korjailla, ennenkö lähtee purkaantumaan enempää. Meillä tämä on Helmin lepiyökkäri, se puetään aina, jos vain ei ole pesussa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä parsimaan, ettei enempää pitsit purkaannu. Meillä onneksi on pysynyt ehjänä vaikka joka välissä on pesussa. Aluksi kyllä tuntui, että pitäis käsin pestä noin hieno vaate, mutta koneeseen se sitten sujahtikin.

      Poista
  2. Voi mitä ylistyslaulua. Ihan tippa linssissä.
    En ole ammattilainen, vaan kantapäänkautta oppinut maalaistollo :)
    Käsityö on kuitenkin elämäni eliksiiri, ilman ihanaa harrastusta olisin jo varmaan lähes kuollut. Tai sitten olisin kunnon kotiäiti, pullantuoksuisena ja mäntysuovalle tuoksuvana äitinä.... Näin valitettavasti ei ole, mutta onneks lapset ja miniä ja vävypojatki on tottuneet tähän kaaokseen ku mamma vaan istuu käsitöillä.
    Ilo oli tehdä noita yömekkoja, varsinkin kun huomaa, että ovat tulleet käyttöön :).
    Ja kuinka ollakaan, mullakin tuollainen yömekko käytössä. Äkkiä pestään ja taas otetaan käyttöön :)
    Ja sainhan vastaavasti sulta ihanat matot. Yhtenä päivänä aivan ylihyvää piirakkaa ja kaikkea muuta mukavaa. Jos kaikki saamiseni luettelisin, taitaisi kirjoituksestani tulla romaani.
    No maskaruohot oli näköjään löytäneet paikkansa, hyvä niin.

    Yritän taas joku päivä päästä lukemaan blogiasi. Meillä kun kone vähän väsynyt, ei se aina jaksa avata sivuja vaan nukahtaa kesken kaiken.

    -Mammarainen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kun on käsissä mielekästä tekemistä niin on sielussakin hetken rauha. Kun herää käsityömaailmasta, kaaos iskee tajuntaan. Tuttua kaikille käsityöharrastajille ja taitaa tuo kaaos olla hintana valmiista työstä. Ja muu väki kyllä siivoaa, jos oikein sotku häiritsee :).
      Matot äkkiä lattiaan, kesä meni jo :) . Kesämatot jokta ovat sopivan sävyiset syksyyn, joten ei muuta kuin ruskanvärit keittiöön ja äkkiä. Peset niitä lattioita sitte ku huvittaa... tai ehdit,.. ;D Käsityöiloa tilauksiin!

      Poista