Tein caprihaaremit isosiskolle vaan eipä suostu käyttämään. Tarkoitus oli tehdä molemmille tytöille samistelufarkut, mutta toisin kävi. Maanittelut eivät auta ja lahjonnastakaan ei ollut hyötyä. Jotenka annoin housut pikkusiskolle, kääräisin vain lahkeensuut sisälle. Onneksi jäykkä resori pysyy leikiten kääräistynä, eikä minun tarvitse joka välissä asetella niitä takaisin. Muuten ovat passelit myös Elenallekkin, jotenka Veronika saa ehkä ihan luvan kanssa boikotoida lökärifarkkuja (pillit kyllä kävis). Äippätys on saanut myös Elenallekkin tehtyä boleroliivin, nam! Onneksi on suht hyvin nappi kiinni, mutta aika kovilla nämä vaatteet ovat. Onneksi joitan sentään käyttävätkin, ettei ihan pölyräteiksi jouda. Kangas on Jätti-Rätistä ja leveä kuminauha on kälyni ostama Kankaiden Poistopisteestä. Ostin kaksoisneulan näitä farkkuja ajatellen, mutta onnistuin TAAS KATKAISEMAAN SEN. Hmm.. ilmeisesti minä ja kaksoisneula ei tulla tosiaankaan juttuun? Kenties ostan kolmannen ja jos sekin menee rikki, luovutan suosiolla.
Luin eräänä päivänä blogia jonka pitäjä oli kriisissä ja aikoi lopettaa lukijoidensa kauhuksi bloggaamisen. Ymmärrän häntä. Itsekkin olen avautunut monista aroistakin asioista täällä ja kokenut sen sillä hetkellä vapauttavalle. Jälkeenpäin on tullut tunne, että en sittenkään halua julkiseksi arkoja tekstejä. Ei sillä että välittäisin muiden mielipiteistä, vaan sillä että erakko ei halua olla esillä arvosteltavana. Ajattelin minäkin lopettavani bloggaamisen, mutta sen sijaan päätin kirjoittaa päiväkirjaa ja päivitellä tänne suht kylmästi vain tekemisiäni ja suht pintapuoleisia kuulumisiani. Ja eikä tarkoituksena ole päteä töillä tai sen sellaista, vaan arkistoida tekemät työnsä tänne ennen kuin ne ovat pölyrätteinä. Toivottavasti lukijani jotka eivät ole käsityöihmisiä jaksavat silti käydä kurkkimassa täällä, vaikka käsitöihin tämä lähinnä blogi jatkossa keskittyykin.
Kovin ymmärrettävää! Oma blogini on puhtaasti "katsokaa, mitä tein" -blogi ja saa ollakin. Pidän yksityisyyteni itselläni ihan tarkoituksellisesti ja annan toisille vapauden valita oman linjansa. Tykkään lukea blogeja, joissa jaetaan omaa arkea ja osataan kirjoittaa. Huomaan, että nämä blogit ovat usein niitä luetuimpiakin. Toisaalta iso(in) osa seuraamistani blogeista on juurikin käsityöblogeja, joita seuraan nimenomaan siksi, että haluan nähdä kauniita kuvia ja inspiroitua (=työllistyä) niistä ihan riesaksikin asti. Minä siis ainakin pysyn linjoilla :)
VastaaPoistaSödet on haaremit! :)
VastaaPoistaYmmärrän myös.. Toivottavasti kukaan ei ajattele käsityöblogeista niin että niillä vain joku pätee. Luulen että suurin osa kuitenkin pitää blogia juurikin arkistoimisen vuoksi. Ja jos joistain tuntuu, että joku vaan leveilee tekemisillään, niin ei tarvitse lukea sellaista blogia. :)
Kiitos kommenteista! Olo on helpottunut päätöksestä ja näillä mennään. Varmasti itsekkin inspiroidun enemmän kun en pahanakaan päivänä pura ihan kaikkea täällä. Kantapään kautta oppii :). Ja onneksi olette lukijoitani ja jätätte kommentteja! <3
VastaaPoistaMun täytyy sanoa nyt, että harmi...
VastaaPoistaSun blogia on ollut ilo lueskella. Arki ei ole aina yhtä juhlaa, siihen kuuluu niin pieniä kuin isojakin harmeja. Ja meiltä niitä jokaiselta löytyy. Olen saanut ammentaa itseäni kirjoituksillasi. Jos itsellä on ollut huono päivä, olen saanut hymyn huulille juttujasi lukiessani. Eikä sulla oo liikaa valitusta, sopivasti positiivista kuin negatiivistakin tunnetta, siis tasapainoista arkea :).
Tietysti päätös on kunkin oma henk. koht. asia.
Jokatapauksessa käyn lueskelemassa ja ihastelemassa aikaansaannoksiasi tästäkin eteenpäin.
- Mammarainen-
Hienoa että pysyt lukijana. Ja voin vakuuttaa että ei tämä elo täällä pelkästään juhlaa ole, mutta uskonasiat jätän blogista pois. Et varmasti sinäkään kovin julkisesti niitä haluaisi availla joten varmasti ymmärrät. Tai vaikka availisitkin, niin minä en ainakaan henkilökohtaisesti pystynyt siihen, joten hienoa että olette tukena :) .
Poista