Sammalpolku-tunikat tytöille

Huomenta, keskipäivää, iltapäivää tai vaikkapa iltaa lukijani!

Harmaus on sama. 

Ei hemmotella auringolla, eikä valoisilla kuvilla. Vaan minulla on teille aamupalaksi tarjota, harmaata pikselimössöä sinappisilla läikillä. Nam.

Kaavana on joku OB:n paitakaava, jonka vaan pidensin ja levensin alaspäin.

Olisi pitänyt aamulla luottaa, että tänään ei ole ihan niin synkeä päivä kuin eilen, vaan pikselimössöä tarjolla siltikin. 

 Eilinen alkoi mustana ja ropinalla. Peltikatto ropisi siihen malliin, että tiesin koko päivän menevän sisällä sammalpolun katveessa. Pehemiältä tilattu Sammalpolku-kangas pääsi saksien, nuppineulojen, saumurin ja ompelukoneen mukavaan sekakäyttöön. Ja olin kyllä pitkästä aikaa varsin tyytyväinen tuotoksiini. Vaikka jossain paikoitellen onkin jotain pieniä epäkohtia, mutta kuitenkin loppujen lopuksi. Minun tekemäksi trikoovaatteeksi, nämähän alkavat olla jo vaatteen näköisiäkin. 

Pahalta muuten näyttää, että tänäänkin on aivan yhtä harmaata. Aivan yhtä mustalla alkoi tämäkin aamu. Peltikatto ei ropise, mutta aikas kostea ilma on. Voikin viedä tovi, ennen kuin saadaan kauniita kuvia tänne. 

Mieli, pysy kirkkaana.

Älä sumennu harmaan harmaaksi ja turruta päivääni. Ole iloinen, ole seesteinen. 

Ole kauniita ajatuksia ja rakkautta tulvillaan.

Pysy pinnalla.

Äitini tuoma kirppisaarre, sinappinen nappi, löysi tiensä tyttösen tötterölle. Ih <3.

En toivota harmautta, vaikka sitä olisi täällä roppakaupalla ylimäärästä. Vaan toivottelen teille iloista mieltä, kynttilöiden välkettä ja lämpöisen tunnelmallisia hetkiä. Olette ihania, kun jätätte kommenttejanne. Ne piristävät. Ylenpalttinen harmauskin alkaa olla siedettävää, kun niitä lukee.

  Kiitos <3