Virkatun Emily-maton ohje

1. Virkkaa n. 7 ketjusilmukkaa ja yhdistä ne piilosilmukalla lenkiksi. Virkkaa lenkkiin 18 kiinteääsilmukkaa. 

2-6. Virkkaa ks viisi kerrosta (halutessasi voi tehdä vähemmän tai enemmän), lisäten aina tarpeen mukaan silmukoita. 

7. Virkkaa samaan silmukkaan:  Kaksi pylvästä

 (Muista, että kierroksen ensimmäinen pylväs on aina tehty ketjusilmukoista) ,

 Väliin 3 kjs ja vielä samaan silmukkaan kaksi pylvästä. Toista ja tee lisäykset kahden silmukan välein. Kiinnitä kierros piilosilmukalla ketjusilmukoista tehtyyn pylvään kolmanteen silmukkaan.

8. Siirry piilosilmukoiden avulla ensimmäiseen ketjusilmukkalenkkiin. Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin: 

* 3 p, 2 - 3 kjs, 3 p *.   Toista koko kierros *--*.

9.  Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin:

 *3 p, 3 kjs, 3 p *. Toista koko kierros *--*.

10. Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin:  

*4 p, 2 kjs, 4 p*.  Toista koko kierros *--*. 

11. Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin: 

 *4 p, 3 - 4 kjs, 4 p*.  Toista koko kierros *--*. 

12. Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin: 

 * 5 p. 3 kjs, 5 p *. Toista koko kierros *--*. 

13.  Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin: 

*5 p, 3 - 4 kjs, 5 p*. Toista koko kierros *--*.

14.  Tee jokaiseen viime kierroksen kjs lenkkiin:

 * 6 p, 3 kjs, 6 p *.  Toista koko kierros *--*.

Jälleen pitsisukkia..

Neljä näitä pitsisukkia tehtynä ja vielä saman verran tekemättä eli yhteensä näitä 8 sukkaa!  Ihmiset ovat ihastuneet tähän malliin ja tahtovat vielä tismalleen samoilla väreillä (valkoinen lanka ja ruskea nauha), vaikka olen yrittänyt kaupitella muitakin värejä. Ymmärrän täysin miksi tämä malli ja tämä väri on mieleinen. Onhan Garnstudion sivuilta löytämäni kuvio äärettömän kaunis. Yritän tehdä jokaisesta sukasta edes kärjen ja kantapään verran erilaiset. Oli kyllä pakko ottaa toisille puikoille sellainen inspiraatiotyö, ettei mene järki näitä  samoja pitkiä sukkia tehdessä :D. 

Tässä myös maton tilanneelle asiakkaalle yllätykseksi kori, johon käytin kaikki loput lilat kuteet joita minulla oli. Hän tilasi minulta virkatun maton ja se oli hieno paikallaan (näitte kuvan täällä ja saatte myös ohjettakin joskus kun innostun). Käytössä huomasimme, että valkoinen kude ei sopinut joukkoon. Oli sen verran, no sanotaanko kuten anoppini, fletrua kudetta (kiiltäväpintainen ja toiset mattapintaisia), että tykymmät kuteet nostivat valkoisen kuteen kuprulle. Harmittava juttu, mutta käsityö on aina vähän tämmöstä. Käytännössä vasta huomaa, että mikä oli vika juttu ja mikä loistokas idea. Paksuus kuteilla kuitenkin oli suurinpiirtein sama, joskus jopa valkoinen oli paksumpaakin kuin lilat. Elikkä syy siis oli kuteen laadussa muuten. Fletru mikä fletru ;D . 

... taas äidille matto

Pidän tästä äidin liesituulettimen eteen laitettavasta matosta, vaikka siinä oranssia onkin noin paljon. Toivottavasti myös äitini pitää, vaikka maton raidat  ovat sovellettu omasta päästä ja hyvin epäsäännöllisiä. Saan aina tehtyä uuden, jos maton raidat eivät miellytä :) . Kuvan piirakkasukat ovat ihan lempparit ja ne ovat tehty Novitan Tenneseestä, puuvillalankaa siis. Näitä on kiva pitää näin keväällä, villasukkien tilalla. Minä kyllä käytän välillä kesäsinkin villiksiä.

Onneksi oranssia kudetta jäi suhteellisen vähän. Saan laittaa sitä sitten johonkin kesämattoon, kun niitä alan taas tehdä. Loimena minulla on tällä hetkellä triklosaanilangasta (vai mitä se nyt olika?) tehty loimi. Aivan mielettömän ihanaa! Näyttää aivan pellavalle ja on hyvin taipuisaa sekä kevyttä. Tästä tahdon seuraavankin loimen.

Piristystä vanhoilla henkareilla

Näin jossakin lehdessä, blogissa tai nettisivuilla ihanan idean, jossa oli käytetty metallisia 'nipsuhenkareita' tauluina. Paikkakunnaltamme ei niitä herunut, joten onneksi herttaisten mummojen miehittämältä Seurakunnan kirpputorilta sai ostaa vanhoja puisia henkareita. Nämä ovat oikeastaan kivempiakin ja sopii tyyliimme paremmin. Ja isäntäkään ei mukissut, vaikka Novitan ja Modan käsityölehdet ovat olohuoneemme seinää koristamassa. 

Arkeemme on tullut tämä ihastuttava tutti, jota olen yrittänyt maanitellen kaupitella. Nyt ensimmäinen tutillinen yö takana ja ah, miten helppoa voi olla nukkumaan meneminen ja nukkuminen. Omaan sänkyyn nukahtivat molemmat tyttöset ja nukkuivat hyvin. Isosiskokin malttoi mennä omaan sänkyynsä illalla, kun kerran Elenakin nukkui omassa sängyssään. Ainoastaan kerran Elena heräsi syömään ja jatkoi yötään OMASSA sängyssään ja huoli mukisematta tutin. Tämän kunniaksi minäkin tein tuttiketjun ihanaiselle Elenalle (löydät enemmän tuttiketjuja täältä ja täältä ). Kyllä elämä on vain helpompaa kun ei äidin tarvitse leikkiä vielä tuttiakin päivin ja öin.

Kangaspuille tekisi mieli laittaa kesämattoja, mutta loimi on yhä rusetilla ja talven viimeisiä sukkia (ehkä?) tehdään . Kenties jossain välissä ehdin mattoakin alottaa.

Värikäs räsymatto keittiöön

Vihdoin varmaan Turun värikkäin mimmi sai veroisensa keittiömaton. Tätä oli kyllä niin ihana tehdä. Osa kuteista jotain kirppislöytöjä, jotkut ale-korista ja osa taas jämiä edellisistä projekteista. Oletin tätä mattoa aloittaessa, että tämä olisi KAUHISTUTTAVAN värikäs. Toisin kävi, tämä tahtoo saman tyylisen! 

SAIN ihastuttavilta Seurakunnan mammoilta matonkuteita säkillisen (lisää kuulemma olisi varastossa). Ihania itse leikattuja kuteita. Leninkiä, pussilakanoita, farkkuja ja kaikkia mahdollisia reteitä releitä revittynä tai leikattuna. Kyllä kelpaa alkaa paukuttaa mattoa, kun on totaalisesti tunnetta mukana. Kesäkeittiöön sopivat matot seuraavaksi siis. Pakko kuluttaa kuteita, kun niitä tuli ostettua Tapion Lankakaupastakin viime reissulla (vihreää, mintunvihreää, harmaata ja harmaanmustaa).

Kas tässä arvon rouva, väriä ole hyvä, juuri sitä mitä tilasitte. Pariin sukkulaan laitoin eri värisiä pätkiä ja välillä yhteen sukkulaan pelkkää punaista, jolloin kokonaisuudesta tuli sopivan punainen matto.  

Virkattu lastenhuoneen matto

Eräs Rouva tilasi lila-vaaleanpunaisen virkatun maton lapsenlapselleen. Pitkästä aikaa oli kiva virkata mattoa, vaikka onhan se raskasta. Kehittelin mattomallin kummitytölleni joskus viime jouluna. Tätä mallia on mukava tehdä, jos vaikka innostuis omille likoillekkin tekemään. Monet ovat kyselleet, että miten ehdin kahden pienen tyttösen kanssa tekemään käsitöitä. Hyvinhän matto edistyi tuolla sekasotkun keskellä lasten leikkiessä. Kenties asia on niin, että aikaa löytyy kun jotain rakastaa tarpeeksi. Harvoin istun sohvalla ilman, että tekisin jotain käsilläni. Ja lapset ovat tottuneet, että äiti tekee koko ajan käsitöitä, mutta siinä ohessa voidaan leikkiä. Elämme aina välillä totaalisessa kaaoksessa, mutta niinhän lapsiperheet useimmiten muutenkin. Siivotaan sitten joskus.. :)

Palmikkoinen pipo

Ihana siitä tuli ja sopivan värinen. Melkein surku luovuttaa tämä siskolle, mutta saisinhan minä täläisen itsellenikin kudottua, lankaa on vaikka kuinka paljon jäljellä. Siskollani on saman värinen takki kuin minulla, joten sopii ainakin värinsä puolesta. Toivottavaa olisi, että muutenkin passais systerin päähän. 

Kuvani ovat aina vähän mitä sattuu ja välillä niin sumeita, että ei mitään rajaa. Syy on joko kuvaajan tai kameran, joku rohkea vois sanoa että vika on molemmissa. Sain rakkaan Lumixini rippilahjaksi sisaruksiltani ja jos ei muuta niin on sillä ainakin tunnearvoa. Ja onhan se hyvä perus digikamera.

 Kevät on muuten virallisest tullut kun kirppispullot (seli seli vai?) löytävät tiensä takaisin keittiön ikkunan väliin. Maisemakin kaunistuu kun katse kiinnittyy pulloihin, eikä Helluntaiseurakunnan Rukoushuoneeseen tai Rautanetin isoon keltaiseen halliin. Kenties kevään tullen maisemaan tulee muutakin kaunistusta kuin vaivaset pullot. Talomme on ainakin loistavalla paikalla, 5 min ja olemme paikkakuntamme KESKUSTASSA.. hih, joskus huumori on taiottava esiin. Tänne Pohjanmaan lakeuksille kun on välillä vaikea sopeutua, ihmisetkin ovat välillä niin erilaisia, ettei tiedä miten päin olisi. Minä kun olen suoran linjan naisia, kumartelu ei sovi minulle tai pikemminkin olen huomannut ettei siitä ole mitään hyötyä, kuitenkin kumartaessa pitää myös pyllistellä.