"Voinko äiti auttaa?" kysyy neitonen tuskanhikiseltä äidiltään, joka ei sitten hallitte trikookanttausta lainkaan.
Äiti kehottaa menemään piirtämän hienon auton ja jatkaa ompelua.
Hetken päästä saa tyttönen koesovittaa ja meinaa iloisesti hihkuen:
"Ihana yömekko, saako pyörähtää?"
"Se on paita."
"Liian iso, pienennä."
Ja niin äiti pienensi kiukkua kihisten ja ihan käytettävä siitä tulikin vaikkakin aluksi meinasin heittää roskiin! (Itsehillintä, mitä se on?)
Kaavahan on Mekkotehtaan Alviina muokattuna.
Kukkatrikoo paikallisesta, kanttaus Jätti-Rätin trikoosta, Valkoinen pitsi kirpparilta ja turkoosi taasen sieltä Jätti-Rätistä. Napit ovat jotain ja mistä lie. Pääasia, että ovat ihania <3.
Ja legginsit on tehty Jätti-Rätin trikoosta ja kaava on OB 3/10 :stä erittäin paljon muokattuna. .. enkä vieläkään ole täysin tyytyväinen, mutta alkaa jo menetellä.
Kuvaustilanne oli taas lähes yhtä hankala kuin ompelu. Piti saada pomppia lattialla tyynyillä, pomppia sohvalla ja mennä piiloon verhojen taakse. Arvaattehan mitä siitä seurasi?
Itku. Kuten äiti varoittelikin. Jalkaan sattui.
Se on sitä.
Elämää.
Itkua ja naurua käsikädessä. Varjoja ja valoa. Loistoa ja ankeutta. Väriä ja väritöntä. Maata ja taivasta.
Kaikkia ihania kontrasteja, joista kehkeytyy ihan hyvä maanantai.
Ihan hyvä maanantai vaikka aamulla tuntui, että niskat on taas niin jumissa, että ei jumppakaan auta. Jumppasin ja aloin ommella. Nyt pitäis taas jumpata, pyörryttävän kamala olo.
Se on sitä. Elämää.
Ratkiriemukasta maanantaita teille, kontrasteja ja syviä tunteita!
Mie ompelen lapsille aina liian isoja vaatteita ;) Toisaalta en myöskään esipese kankaita, niin ne on sitten ihan kohta sopivia :D Hmm, okei, yks mekko meni koossa 68-92, et ei kovin ammattimaista :D Jokatapauksessa ihana ompelus, kannatti nähdä vaivaa ja ihana tyttö siellä mallina! :)
VastaaPoistaSe on vissiin jotain äitini perintöä, että aina piti olla kasvuvaraa <3. Tyttösillä menee muutenkin vaatteet pitkään, kun mekko menee tunikana jne. Kiitos. Kyllä se ihana on ja niin ihanan liikkuvainenkin vielä ;)
PoistaTaas oot saanu jotain mahtavaa käsilläsi tehtyä. Toi tunika/paita/yöpaita on ihana! Niin usein kun näitä sun kuvia katselee ja kirjoituksia lukee vierähtää kyynel poskelle. Niin kauniisti osaat kirjoittaa arjestasi ja lapsista. Ikävä kasvaa ja toivoisin että näkisin taas pian teitä <3 L.T
VastaaPoistaKiitos rakas <3. Mulla tulee välillä kyynel poskelle kun kesken arjen mietin teitä siellä kotopuolessa, mutta äkkiä sysään tunteet syrjään ja jatkan askareita. Pitää kyllä ens kuus koittaa tulla sinne päin, nyt kun nämä hautajaisjututkin on jo takana niin on taas jotenkin selkeempää arkea. Terkkuja <3
PoistaOijjettä! Tuo kummitytsy on niin namu! <3 :) ja tuo mekko on niin vaude! Kontrasteja tosiaan, eipä olisi tullut mulle mieleen yhdistää tollasia värejä, mutta noi sopii tosi hyvin yhteen! Ja jos joku vielä väittää tälläisten ompelusten jälkeen, ettet muka hallitse trikoon ompelua, niin sellaista puhetta mä en ainakaan usko! :)
VastaaPoistaTyttönen on kyllä niin ihana. Tuntuu kasvaneen pituuttakin hirmuisesti. Pitää vissiin alkaa paidoista tehdä 98:a. Kiitos. :) Kokeilin kaikkia pitsejä ennakkoluulottomasti tuohon ja tuohan sopi mielestäni todella hienosti. Ja ei tuo nyt mitään super siistiä jälkeä ole, mutta oli se jo sen verran edistynyttä että tänne kehtasin kuvata (eikä lentänyt roskiin kuten moni edeltäjänsä). Kiitos vain vinkeistä. Niistä oli rutkasti apua <3.
VastaaPoista