Kaikkea hieman laittoman maalaisromanttista on tullut väsättyä joulua ajatellen. Käsilaukku bambukahvoilla, pellavasta päällys ja vuori sekä sisustuspuodin alesta ostettu pitsi. Reunaan tuollainen rusettihärpäke ja ah kun on siirappista. Nappi on tuollainen ihanan rouhea patinoitunut, siitä suuri plussa. Lisäksi taittelin tähtiä, joista kuvasin vain nuo pari. Tuollaiset tähdet laitan killumaan meidän kuuseen jouluna, ilman koristuksia. No joo, ei mietitä sitä vielä.
Noh taidan mennä laittamaan tyttösiä nukkumaan. Miten taas voi olla ilta, kohta on huomisen ilta ja niin pois päin. Kumpa päivistä osaisi ottaa kaiken irti. Elää täysillä ja hetkessä. Olen tällä viikolla yrittänyt leikkiä joka päivä likkojen kanssa jos jotakin. Ja ottanut heitä mukaan askarteluihin. Antoisaa ja lapset varmasti ovat tyytyväisiä myöskin. Iskää ne ikävöivät, joka tuolla pihalla hääräilee autotallin pohjien äärellä. Jos sais valuun ennen ku on talvi. Olis kyllä niin suotavaa autotallin tulla pian valmiiksi. Hukutaan varastotarpeeseen ja nurkissa lojuviin tarpeettomiin rojuihin, joitahan voi vielä joskus tarvita? Vaatii siis isännältä ahkeruutta ja minulta 'yksinhuoltajuutta', joten taitaa tulla asteen verran erilainen syksy.
Ajatelkaahan, lokakuu on kohta täällä.
Miten aika voi mennä näin nopeesti?
Joskus vain tekisi mieli tarttua kaksin käsiin aikaan, kiskoa sitä takaisin tai edes hidastaa sitä. Eikö se oikeesti vois vaikka pysähtyä? Edes siksi aikaa, että vois napista sitten siitäkin kun aika on niin pysähtynyttä, väljähtänyttä ja hohhoijaa!
Ihanan kirpakkaa syksyä on ollut. Nauttikaahan tuulen tuiverruksesta, sen viime henkäyksistä ihollanne. Kohta hönkii talvi ja on taas tämänkin maman karvalakille käyttöä.
Syysiloa kaikille <3.
P.S. Täällä odotellaan niin postia malttamattomana. Tänään lähti kahden naisen kangastilaus menemään internetin syövereihin ja kaiken maailman luomuksia olis tarkoitus itselle tehdä. Sillä välin teen nuo serkun pitsisukat valmiiksi, että saa alkaa tekemään vaihteeksi jotain itselle.
Syysiloa kaikille <3.
P.S. Täällä odotellaan niin postia malttamattomana. Tänään lähti kahden naisen kangastilaus menemään internetin syövereihin ja kaiken maailman luomuksia olis tarkoitus itselle tehdä. Sillä välin teen nuo serkun pitsisukat valmiiksi, että saa alkaa tekemään vaihteeksi jotain itselle.
Meillä on eletty samaa tilannetta, kun ulkovarastoa on nyt rakennettu ja rakennettu. Ja se käy meillä ainakin yllättävän hitaasti, kun miehen pitää käydä töissäkin ;D Joka taitaa olla aika normitilanne. Meidän lapset on eläneet muutenkin yhtäaikaa nyt uhmakautta, ja päivät on niin PITKIÄ aamusta iltaan lasten kanssa yksin.. Olet oikeassa, pitäisi osata nauttia. Mutta pitkästä aikaa kaikki tuntuu vähän pakolta; ehkä se, että pienempi ei nukkuisi unia ja huutaisi vaan, ja ei saa itse omaa hetkeä,, tuntuu jossain nyt. Tänään voitaisinkiin tehdä jotain yhdessä, jotain mistä tykkää äiti ja lapset. Koruja ja paperiaskartelua kyllä vasta harrastettiinkin, mut tappeluksihan se meni... Innostuinpa nyt avautumaan ;)
VastaaPoistaMutta halusin sanoa että askartelut ja LAUKKU ovat IHANIA! Huolisin milloin vain tuollaisen supersuloisen maalaisromanttisen kaupunkipussukan :)
Kiitos <3 .Vielä en ole ehtinyt kyllästyä tähän yksinäisyyteen, mutta varmasti sellaisia kausia on tulossa. Toivotaan, että jaksan ilman suurempia napinoita isännälle joka hänkin on varmasti yhtä kyllästynyt vaikkakin nauttii hänen 'käsitöistä'. Mutta en minäkään nauti käsitöistä, jos se on pakko silloinkin kun tekisi mieli tehdä jotain ihan muuta välillä.
PoistaJos yhtään lohduttaa, niin meillä noi nukkumaanmenot ovat yhtä vaikeita. Nuorin on vauvasta asti ollut helppo nukkuja, mutta vanhempi on kyllä niin hankala tapaus. Saattaa olla pari tuntia sängyssä saamatta unta. Ja sitten mikäli sinne ei mene joka välissä, kapuaa se sängystä (meidän) pois ja peli on menetetty. Riekkuminen alkaa. hohhoi. Eilen kysyin, että meneekö neiti naapurin sedän viereen nukkumaan vai oletko ihmisiksi? .. kummasti neiti sitten rauhoittui aika ripeesti. Toisinaan rauhoittuminenkaan ei kyllä auta. Yksinkertaisesti ei vain tule uni vaikka olis kuinka väsy. Säälittääkin välillä toinen,kun on tuollaista unettomuutta jo lapsena (äidilläni ja minulla on kans).
Tsemppiä arkeen, päältäpäin ei kyllä näy, että teilläkin sitä ihan tavallista arkea eletään.. niin ihanat kuvat ja sisustus teillä, että välillä luulis sun elämän olevan ihan satua ;) <3
Ah, kun on romanttista! Tää on niin sua että mietit jo joulua! :D Mulla on kaikki lahjat vielä mietinnän alla.. Pitäisi kai ryhtyä hommiin että saa edes puolet toteutettua, mutta kun on niin paljon kaikkea muutakin. :)
VastaaPoistaMun kävi niiin eilen illalla teidän miekkosta sääliksi kun vettä vihmoi ja sielä se ahersi tallin pohjien kimpussa kun ohi ajoin. Voimia ja zemppiä sinne! <3
P.S. Ehkä jopa jo maanantaina saadaan uudet inspiraation lähteet käsiimme. ;)
No ah, niin on. Jos tämän sinne joulupuotiin veis? Tiedän kyllä pari lähipiiristä, jotka ottais mielellään tuollaisen joululahjaksi vastaan... mutta, en mä tie. Suurin osa lahjoista mitä mulla on mielessä, ovat kylläkin ihan kaupasta ostettavia jotenka ei mulla pahemmin ole paniikkia niiden suhteen. Ehkä? ;)
PoistaNo miekkonen on kyllä ollut ihana ja touhunut pihalla säällä ku säällä. Itse sateen sattuessa ryntään äkkiä sisälle. :D Kiitos kannustuksesta. Jos te selvisitte kokonaisen talon rakennuksesta alusta loppuun, niin me selvitään kyllä autotallin teosta leikiten (jep,jep, ja niin varmaan) <3. Kangastilausta odotellessa, oi oi <3
Oij, miten kauniita! Just eilen mietin, että kohta on joulu. Aika menee hurjalla vauhdilla...
VastaaPoistaKiva blogi sulla, jään lukijaksi. :)
Kiitos. Äkkiä se joulu on jo täällä ja me meinaamme miehen suvun naisten kanssa pitää sellaisen joulupuodin, jotenka joulun valmistus alkaa jo ajoissa (siltikin liian myöhään). Tervetuloa lukijaksi, käyn iltasella vastavierailulla. <3
PoistaKaunis romanttinen kassi ja todella kivat joulutähdet - hieno idea!
VastaaPoista