tiistai 4. kesäkuuta 2013

Pinnipiristys

Tälläisiä pinnejä tein tyttöselle tänään. Rusetit vapaasti leikattuja, ei mitenkään huoliteltuja. 
Käyttäjäkään ei ole mitenkään kovin huolellinen. Hän kylläkin sotkee varsin huolellisesti. 
Hän on huleva, sopeva ja lutuunen.
Aito.


Tänään satoi, paistoi aurinko.
Tänään oli huominen.
Huominen on tänään.
Nyt.
Tässä.
Tyttöni tutkii pihaa yksin. Sataa.


Hän nyhtää ruohon sieltä täältä,
höpöttää alati,
siirryn toiselle ikkunalle.
Tarkkailen.
Miten hän elää hetkessä.
Satakoot, 
otan petsopit ja näytän miten sataa.
Menen ekaa kertaa yksin pihalle.
Pelottaakin.
Viluttaa.


Lisää vaatetta pikkuinen,
Älä mene lähelle tietä.
Ei, ei,
kävelee suoraan tielle, taas.
äitikin kastuu.



Tänään oli hyvä päivä.
Elämää.
Ihanaa elämää.
Tätä tavallista arkea.
Tässä ja nyt.
Onni.


7 kommenttia:

  1. Niin tavallista arkea, kuitenkin niin juhlaa. Lapset siitä arjesta juhlan tekevät. Yksin olisi varmaan kovin tylsää.
    Postauksesi on niin positiivinen, että se positiivisuus pakostakin tarttuu. Kiitos, että olet olemassa ja jaat hyvää mieltä meille jokaiselle lukijalle <3

    -Mammarainen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sul on kotikenttäetu kokea positiivisuuden tarttuvan, kun on kyse sun lapsenlapsista. Katsotaan kuinka tästä päivästä selviät kun on Elenakin hoidossa. Toivottavasti molemmat likat ei huuda äidin perään koko aikaa. Voihan Enduro.. katsotaan kuinka käy.

      Ja kiitos itselles, että olet olemassa. Tästäkään päivästä ei tulisi mitään ellet olisi luvannut lapsia ottaa hoitoon :) Toivottavasti on super kivaa niin teillä kuin meilläkin. Kuuma taitaa tulla ajaes kun on noin lämmin keli.

      Poista
  2. Sul on kotikenttäetu sanoa, että lapsenlapsista kertovat postaukset piristävät päivää. Mut kiitos kuitenkin :)

    Ja kiitos itselles kun saadaan tänäänkin lapsenvahtia susta. Voihan enduro, kuinkahan tämän käy! Viimeks ainakin pysähty ihan hyvin, mutta liekö mama ojassa tällä kertaa. Sun tehtäväksi jää siis lastenvahdin lisäksi lähetellä edes huokauksia ylöspäin, että miniä selvii edes hengissä, vaikka sitten ei ruhjeitta.

    VastaaPoista
  3. Söpis pinnejä! <3 Mitä, ootko crossia ajamassa!? Kova mimmi! ;)

    VastaaPoista
  4. Tänään on bloggeri takunnut, sekin :) ja täällä on kaksi melkein samaa kommenttia eri sanoin :D Mut sama tuo, onneksi ei ne kaikki yrittämäni kommentit tullut perille, muuten olis ainakin kuus samaa tekstiä eri muodoissaan ;P

    Oon kerran tos pihalla kokeillut, muistutellut mieliin kytkintä ja vaihteita. Pelottavaa. Katsotaan jos joskus crossiakin ajais, mutta tyydyn ihan siihenkin että köröttelen suoraa. (ja isäntä kiittää kun hääpäivä menee näissä merkeissä)

    VastaaPoista
  5. Hyvinhän meillä meni tuo lasten kaitseminen. Kummatkin tytöt olivat kuin enkeleitä. Toinen selitti kaksvuotiaan innolla, toinen omaa kieltään. ja hauskaa oli. Toivottavasti teilläkin oli hauskaa crossin kanssa. Näytti siltä, että muutamalla mustelmalla selvisit. Seuraavaks ei varmaan enää ees mustelmia tuu. Oot rohkea, kun uskalla kokeilla erilaisia juttuja. Mä aina pitäydyn tutussa ja turvallisessa :)Liekö minussa pessimismiä... mut pessimistipä ei pety ;)

    - Mammarainen-

    VastaaPoista