keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Keppihepan pikatuunaus

"Tää ei toimi!" Kiukutteli vanhempi neitokainen. Joten ei auttanut kuin leikata vanhat nauhat hepalta pois ja laittaa uudet 'suitset' tilalle. Vaati ompelukonetta, kuumaliimaa ja harsineulaa ennen kuin neitonen sai heppansa takaisin. Pikainen juttu se oli, mutta pitkään odottanut vuoroaan. Vasta rikkonaisten nauhojen häiritessä lasten leikkiä sai tämä mama jotain aikaseksi. Nauhat ovat molempien tyttösten mieleen, etenkin nuoremman jonka makutestistä ne pääsi kertaheitolla lempparinauhojen joukkoon. Nam.



Jotenkin nyt on niin keskeneräistä joka paikassa. Pihalla, sisällä ja ennen kaikkea pään sisällä. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua uuden pihan pohjat. Monta kuormallista soraa on tuotu, mutta siinä se. 
Mitä soran lisäksi ja kuinka?
 Isäntä jo komensi vähän tekemään jotain kirjallista suunnitelmaa sähkötöiden varalle. 
Öh. 

Mun piti kutoa, tai ehkä virkata.. vai olisinko ommellut paitani loppuun?
Olis noita töitä ainakin mitä työstää. 
Ettäkö jotain valmista tänä ehtoona?



Taidan olla isännälle mieliksi ja suunnitella pihaa. 
Minä vain poraudun kaikkeen epäoleelliseen. Suunnittelen terassin tyynyjä sen sijaan että jotain valaistuksia miettisin. Kutoisin vielä tämän ja suunnittelen sitten.. Onneksi on olemassa viimetippa, sillä silloin tälläinen laiskamato saa jotain aikaseksi. Perjantaina se kaivuri vasta uudemman kerran tulee. Joten eiköhän tässä vielä yhden pihasuunnitelman ehdi kyhätä? :)

 Varsinaisen omituista suunnitella pihaa kun ei koko hommaa kunnolla handlaa. No enpä mä handlaa paljon muutakaan ja silti teen siitäkin huolimatta. Kaippa tuosta pihasta tulee saman näköinen kuin ompeluksistanikin. Ei niin täydellinen, mutta just meidän näköinen. Mitä se meidän näköinen on, sitä lähden tästä suunnittelemaan vähä tarkemmin. Peukut pystyyn!

6 kommenttia:

  1. Tuttu tunne tuo pihasuunnitelun kanssa tuskaileminen. (Ja vähän kaiken muunkin kannsa - tunnustaudun olevani varsinainen jahkaaja.) Vinkiksi oman kokemukseni pohjalta voin sanoa, että ihan kaikkea ei kannatakaan suunnitella valmiiksi kerralla. Meillä on ainakin mieli muuttunut moneen kertaan matkan varrella siitä, mikä alunperin oli suunnitelma. Ja kokeneempien puutarhureiden sanojen perusteella piha onkin semmoinen paikka, missä kukkapenkit ja puskat vaihtaa paikkaa vähän väliä. Siinä se hauskuus on! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meilläkin on suunnitelmat muuttunut tässä parin kuukauden aikana aivan miten sattuu, mutta nyt ollaan keksitty tallille paikka, joten ollaan jo aika hyvällä mallilla. Talli kun määrää meidän pienessä pihassa kaiken muunkin järjestyksen. Kenties se puutarhakärpänen puraisee minuakin kun vähän saadaan edes kävelytilaa :)

      Poista
  2. Ja niitä ideoita tulee pikku hiljaa. Muistat varmaan kun joskus puhuin, että ei mitään hajua tuon pihan kanssa. Mutta kyllä ne muotoutuu asia ja paikka kerrallaan. Ei kyllä mulla vieläkään mitään hajua tuon markin kanssa ole. Mutta tosiaan se valaistus suunnitelma on järkevää saada valmiiksi ennen kaivuria. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no mulla on ideoita vaikka ja kuinka, mutta en ole oikein suunnittelija tyyppiä vaan ryhtyisin enemminkin tuumasta toimeen ja katuisin sitte. :) Valaistuspuoli on kyllä nyt aika selkee, mutta muu onkin sitten miettimättä. Ja niitä ehtii miettiä ja haaveilla talvellakin :)

      Poista
  3. Hyvä siitä pihasta tulee, kun sut tuntee. Eikä kukaan oo seppä syntyessään, mutta kaiken oppii joa haluaa :). Ja pihahan on ikuisuusprojekti. Tänä kesänä tätä, ens kesänä jotain muuta, kunnes lopuksi saa todeta: nyt on täydellistä....
    Ja toi keppihevonen, niin suloisen romanttinen pitsinauhan kera.
    Tsemppiä sulle pihasuunnitteluun!

    T. -mammarainen-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, katsotaan mitä siis tuleman pitää. Onneksi oot sitten apuna välillä kun isäntä passittaa minutkin kaivurin avuksi? :) Täydellistäkö meillä? Hmm.. ehkä itselle tehty on aina jollain tasolla täydellistä. Mut älä nyt paineita luo..

      Kiitos tsempeistä. Sitä tarvitaan!

      Poista