Mamman muistolle

Lupasin laittaa tekstini tänne blogiin edes,

kun en julkisesti pystynyt tätä lukemaan (paniikkihäiriö armoton). 

Kyllä taiteilijasielu jotain on raapustanut, 

mutta vajavainen on köyhän taito. 

Kimmeltävi huntus valkoisena,

Puhdistettu on mekkos pitsi.

armon kruunu hiuksillas,

Taivas kirkkaudellaan sua ympäröi.

   

On kultainen loisto ylläsi,

kun valon valtakunnassa laulelet.

Raikaa kiitosta ja rauhaa,

on ylläs armovaatteet puhtoiset.

Sait armon kiikkuun nukahtaa.

Tuuditti Herra sut uneen suloiseen,

Kaunista hymniä Taivas soitti,

lauloi parvi enkelten.

Taivaan portti kultainen,

odottaa sinua pienoinen,

avattu on varten sun,

paikkas luonaan on Kaikkeuden.

Armon kultareunaisin siivin kannettiin.

Lento niiden lahjaks annettiin.

Liihotit kuulaan aamun vapaudessa.

Kirkkauden maan vastaanotit.

Kimmelsi jo Taivas kasvoillas,

kun enkelparvi oli kantamas.

Vapaa,

Armon kultaisin siivin liihottaa,

lintu pieni rakkaat nähdä saa.

Ei malta odottaa,

vapaana kun lentää saa.

Kantaa armon siivet korkeelle,

Valoon ja vapauteen.

Odotti siellä rakkaat,

odotti Itse Kaikkeus.

Sanoo toiset kahleiks vapautta,

vapautta nöyränä polvistua.

Vaan tiedämmehän paremmin,

et itse tietä valinnut,

sait lahjaksi rakkauden.

Korven taisto palkittiin,

huomen on koittanut.

Vapaana liihottaa,

lintujen lailla kahleitta.

sydän laulaa kiitostaan,

kertoo suuresta armosta.

Iäinen on onni,

rauha ikuinen.