keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Se on nyt valmis..




.. ja pesussakin jo.
Nimittäin tämä lahjaksi saaduista kuteista virkattu matto.

I-H-A-N-A   se kuitenkin on. 
Ja elämää näiden mattojen tuleekin kestää, joten ei kun kone laulamaan.



Karhu-printti on Tiukupuu-blogin Lotan tekemä.
Ihastuin hänen maalauksiin kertaheitolla ja kysäisin, että saiskos häneltä tilata jotain.
Ja kuten huomaatte, saihan häneltä <3. (kiitos)









Herkkulakkoa täällä ei ole ollut meneillään. Ei sitten tippaakaan, 
tai ehkä vähän.. silleen ihan inan vaan, mutta onneksi vaan inan.

(Sillä äippä on paljon leppoisempi suklaan vaikutuksen alaisena ja tallustellessaan ystävän tekemissä upeissa kirjoneulesukissa. Parhautta <3)

Kaikki langat näihin virkattuihin herkkuihin ovat jotain jämiä ja mallit vedetty hatusta.






Mums teille kaikille,
täällä yritetään nauttia arjesta. Mammani kannettiin enkelsiivin Taivaan kotiin. Aina taka-alalla eroikävä jytää ja siksi mitä ilmeisemmin tämä hiljaisempi elo täällä blogin puolella saattaapi jatkua.


Näytettäköön teille vielä kuvaa kerkiiväisen ipanan aikaansaannoksesta.
Sanotaan, että semmoset yli kymmen tuntia kun on työtä takana niin  meinais niinku 
ÄRSYTTÄÄ  :D .

Oli vielä ihan oma vika, kun kerran työn viereen olin sakset jättänyt. Eikö tää jo pikkuhiljaa alkais oppia laittamaan ne sakset yläkaappiin? 



 Kiitos kun olette hirmu kannustavia, kannattelevia ja ilostuttavia.
Olen saanut lukijakunnakseni ihan mahtavia tyyppejä!

Herkullista loppuviikkoa teille kaikille.
Paljon rakkautta, iloa ja rauhaa teille toivoo,
Kipa.


torstai 13. maaliskuuta 2014

Valossa



Jokainen kimmellys poskella,
suurta rakkautta niin.

Kimmellys auringon,
kyynel vierivä,
hiki armoton,
innostuksen puna,
tuskan vääristys,
sadepisara,
naurun rutistus,
pelon kalpeus,
surun ryppy
ja mitä näitä nyt on.



 Huomasin, että olen 23 vuotiaana
omaava ensimmäisen rypyn.
Ehkä se aina yön aikana kaikkoaa,
kunnes aamulla se taas muotoutuu.

Silmäkulmien välissä on ryppy.
Sellainen kurttukulma kun olen.
En enää oikeastaan pahemmin kiukkuinen,
enkä juurikaan huolestunut,
mutta tämä kulmakurttu onkin sokaistunut.

Aurinko turkales,
ihana kun olet täällä!

Viis rypyistä, minä totta vie nautin sinusta.
Kimmellä vaan,
joskus hoksaan laittaa aurinkolasit nenälle.






Toisaalta.
Vääjäämättömästi tuo ryppy on jäädäkseen.
Siitä tulee osa minua, 
eikä se yöllä katoa.
Se vastaanottaa minut aamulla peilistä 
(niinä päivinä kun siihen jaksan vilkaista),
ja kertoo kimmellyksestä auringon,
kuvastaa surujani,
kertoo huolistani ja 
siitä uskomattomasta tunnevyörystä,
joka useimmiten yöllä iskee.
Voi inspiraatio, sinunkin syytäsi 
ryppyni on.
Kulmat kurtussa ja niskajumi.






 Se on ryppy.
Ja se on elämää täynnä.
Tuossa kulmakurtussa tulee olemaan kaikki tämän
päivän askareet säilöttynä.
Nyt pitää siis vain varmistaa, 
että tuosta kurtusta tulee iso.
Niin iso, että siinä lepää paljon 
kauneutta. 
Niitä uskomattoman kauniita hetkiä,
joita elämässäin on ja tulee olemaan.
Ainakin toivon niin.
Ja oikeastaan,
onni on sillä, joka niin tahtoo oleman.
Se on hiukan asenteestakin kiinni.
Ja ennenkaikkea se on armosta riippuvainen.
Siitä, että kurttuihin ei tarvitse säilöä
muuta kuin kaunista.
Sellaista, jossa on vain kaunista kimmellystä.
Toivoa, uskoa, rakkautta ja vapautta.

Vapaus,
voi miten keveää on askellus Valossa.




Valossa näkee, että matonkuteistani irtoaa jäätävästi 'nöyhtää'.
Valossa ihastun enemmän isäni minulle ostamaan matkalaukkuun (kiitos iskä).
Valossa autotalli edistyy huimaa tahtia (kiitos kökkäväki ja isäntä)
Valossa näkyi hyvin, miten vanha lakka pöllysi pulpetintuolista.
Valossa luin ja virkkasin.


"Ihana on loistosi huomen,
hymysi valloittava.
Kevät kun koittaa,
hymyysi herään,
Miten kaunis on loistos silloin,
kun mustaan syliis on tottunut.
Miten lohduttavaa on henkäykses,
kun lämpö on löytynyt."


Valo, ihana kun olet täällä.
Uskoni horjui, mutta et hylännyt.



Kiitokset matkaseurasta.
On kyllä mielettömän kivaa käydä lukemassa vastaavasti teidän blogejanne ja
kommenttejanne auringossa istuessa. Kommentoin itsekkin harvakseltaan aina silloin ja joskus jopa tällöin.

Nyt on jotenkin innostunut käsityöläinen päättänyt käyttää aikaansa hyödyksi.
Tehdä ja touhuta.
Ehkä minä siis elän itselleni ryppyjä?
Se on ihanaa.
Ja ajatella, niitä tulisi olemallakin, mutta olisivatko ne silloin tyhjää täynnä?
Sillä useimmiten pääni täyttää tyhjyys.


Huh, tulee tekstiä ja pitäisi jo niskojen vuoksikin lakata.
Kiitokset heille, jotka jaksoivat taas lukea koko liirumlaarumini alusta loppuun.
Ja paljon iloa, rauhaa ja sitä valoa teille päiviinne.
Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne!

Inspiroitukaa väreistä näin kevään kynnyksellä!

Pölykin on kaunista, kun vain oikein hyvällä päällä on :). 
Keväisin terkuin,
Kipa.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Inspiroitumista juurilla.











On vietetty hyvin eloisa viikko. Kaikkea on tehty, mutta läheskään kaikkia ei ole ehtinyt nähdä.
Matalalla on onni. Iloisuus pienessä.
Aurinko kimmeltää kaikille, jokaisen korvannipukoita kihelmöi lämpö.
Tuulla puuskuttaa niskassa, jalkoja vavisuttaa.
Juuret ovat kuitenkin hyvin vahvat.
Huimasti tuulta uhmaten löytyy kummasti hymy huulille.
Siskoni luona inspiroiduin mummomatoista. Vau.

Auringon kimmellystä päiviinne toivotteleepi,
Kipa.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Ilosofiaa was here!


Olen saanut tunnustuksen yhdeltä lempiblogiltani Ilosofiaalta.
Kiitos, olen otettu!

"Ilosofiaa was here -tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.

2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.

3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille. "



Blogien tulisi siis olla kotoisia.
Jotta blogi tuntuisi hirmu kotoiselle, siinä vaaditaan paljon aitoutta. Harvoin astuu eteen sellaisia blogeja,
jotka tuntuvat heti täysin omalta. Olisin pistänyt tämän ehdottomasti Ilosofiaalle, ellei hän itse olisi tätä minulle antanut, mutta on paljon muitakin blogeja jotka tämän ansaitsisivat. Kuitenkin nämä neljä ovat päällimäisenä tällä hetkellä mielessä ja ollut jo pitkään lemppareitani.

Blogini alkutaipaleesta asti ollut mukana matkassa ja tuntui heti kuin olis ennestään tuttuun törmännyt.
 Iloista ja positiivista tekstiä. Kauniita käsitöitä ja sopivasti väriä.

Ihastuttava punapää ompelee taidokkaasti ja välillä myös virkkaa. 
Tunnelma on aito ja kirjoitettu ihmiseltä ihmiselle. 

Blogi-siskoksikin kutsuttu Anni tuntui heti ihanan iloiselle ja positiiviselle ihmiselle. Blogi pursuaa elämänmyönteisyyttä kiireenkin keskellä. 
Tekstit ja kuvat useasti pysäyttävät rentoutumaan ja saavat hymyn huulille.

Täällä Pohjanmaalla asuvan ystäväni blogi, joka luonnollisesti läheisten välien myötä tuntuu lähes kodilta. Iloista menoa ja taidokkaita käsitöitä. Kauniita kuvia myös luonnosta, tykkään!




Tällä viikolla tämä emäntä suuntaa lasten kanssa kohti Varsinaiseen Suomeen
ja viettää kotoympyröissä loppuviikon. Piti tekaista vähän tuliaisiksi bambu-rättejä. 

Rakkauden täyteistä loppuviikkoa,
iloa ja naurua
teille toivottelee,
Kipa.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Cookiet aamupalaksi.



Pyhäaamun rikkomaton rauha,
sydämmen seesteisyys.

Tyyni on veden pinta,
kaunista on usva yllä sen.
Hiljainen henkäys kasvoillaan,
hymyn ihminen saa.

Lempeää ja kuplivaa
riemua rajatonta.
Varmuutta rauhaisaa
ilonkyyneltä monta.




Suklaakekesejä ja maitoa aamupalaksi.
Sopii mulle.
Ja voin luvata että söin monta.
Nam, rrrakastan. 

Ei elämä todellakaan aina ole makeeta ja sopivan ropsakkaa.
Mehevän muhevaa sisältöä täynnä.
Iloisia yllätyspaloja pullollaan.
Mutta tänään se on.
Hetkessä elämiseen pitää uskaltautua ja vain iloita tästä päivästä.
Jättää murheet isommille harteille ja nauraa.
Kikattaa ja helmat hulmuten nauttia vapaudesta.
Elämä on oikeesti välillä sangen ihanaa!



Ihanaa Sunnuntaita teille,
rauhaa ja rakkautta.
Anteeksiantoa
ja kaikkea kutkuttavan suloista
teille toivottelee,
Kipa.

P.s. Kiitos Ilosofiaa-blogi tunnustuksesta. Postaan ihanan tunnustuksesi tässä joku päivä, kun saan napattua jotain kivoja kuvia tunnustuksen kaveriksi :). 

perjantai 28. helmikuuta 2014

Arvonta suoritettu!



Vihdoin ja viimein koitti päivä kun arvonta-aika päättyi. 
Osallistujia oli huisi määrä. Ja arvontalipukkeita kertyi yli 120 (sekosin laskuissa, myönnetään :)  ).
Arvonnan viralliset valvojat huinivat pahojaan tekemässä, joten teidän nyt vain täytyy luottaa tähän höppänään ylläpitäjään. Hui. 

Ja merinovillaiseen huiviin saa kääriytyä Kirsti kommentillaan:

Kahdella arvalla mukana. Todella kaunista pitsiä.

Onnea voittajalle!


Kiitos kaikille huikeista kommenteista. Niitä on luettu moneen kertaan ja niistä on ammennettu iloa.
Minulla on kyllä aivan ihanat lukijat ja muistakaa, että kuulen teistä mielelläni.
Bloggaukseen tuo iloa etenkin teidän kommentit ja kauniit sanat (negatiivista palautetta en ihme kyllä ole saanut). 



Täällä jo haaveillaan keväästä ja kesästäkin.
Hirmuisesti olisi projekteja mielessä.
Ja kenties autotallikin on kesään mennessä redi. Oi, oi <3.
Pitkän talvitauon jälkeen isäntä on taas alkanut häärimään pimeää uhmaten autotallin pohjien äärellä.
Haaveili jo joistain reunatolpista viikonlopun aikana pystyttävänsä.
Ou jee!





Täällä sisällä emäntä on hieman aloittanut rustailemaan suunnitelmia paperille.
Ja malttamattomana odottelee varaston valmistumista. Ah!
Iltaisin ehtii vähän käsitöidäkkin. Saa nähdä valmistuuko tämä kuvissa vilahteleva neuletakki koskaan. Ja kummalle neitosista se sitten on sopivampi. :D

No mutta aurinkoa teille! 
Paljon paljon kiitoksia vielä kerran kommenteistanne.  

Tervetuloa uudet lukijat !

Toivottavasti viihdytte hyvin arkisessa rallissa mukana.