Heikun Keikun -blogin Unelma-haaste ja unelmatupsuruttupipo

Ihan perus tupsuinen ruttupipo. Ihan tavallinen minä.

Niin ainahan oma elämä, oma naama ja oma koti tuntuu ihan tavalliselle.

Ihan perus setille.

Ja niin sen kuuluukin. Kodikasta ja aitoa meininkiä.

Aina tilaa kuitenkin unelmille ja niiden siivin on hyvä lentää.

Unelmat nukuttavat uneen ja aamulla herättävät, yleensä aivan liian aikaisin ja joskus ne ryökäleet jopa valvottavat lupaa kyselemättä. 

Niiden avulla harmaassakin päivässä on pilkahdus toivoa.

Kun unelmoi yksinkertaisia asioita, on helppo ilostua niiden toteutumisesta.

Vaan joskus on kiva unelmoida ihan jotain pilvihattaroita, sellaisia asioita joita ei edes järki taida käsittää. 

 Heikun Keikun -blogin Anni haastoi meitä bloggaajia kertomaan unelmistamme. Listaan siis sellaisia tavallisia arkisia unelmia. Sellaisia ihan hassuja tai sitten ihan tavallisia.

Semmosii, mimmosii?

No tämmösii!!

No selvä. En pelkää. En vaikka vähän housunpuntut vipattaisikin. En vaikka olo olis vähän hölmö. Miksi muuten unelmien ääneen sanominen saa hölmön tunteen itselle? Vai onko pelko, että ääneen sanottuna, se ei varmasti tapahdu? Vai onko kenties sellainen tunne, että ääneen sanottuna, pitäisi alkaa työstämään asiaa? 

Noh.

En työstä, vaan unelmoin. Ja mitä vähemmän työstän, sitä enemmän unelmoin. 

Unelmoin..

 ..että jonain päivänä ajatukseni olisivat suht järjestäytyneet.

 ..olkkariremontista.

..että tietäisin mitä tahtoisin tehdä 'sitten isona' ja sen tietäessäni, minulla olisi mahdollisuus tavoittaa se.

..parista uudesta ruokapöydän tuolista.

..valmiista autotallista ja siinä kyljessä onnellisesti kököttävästä varastosta.

 (Varasto innoissaan hihkuen säilöisi mm. kaikki lapselliset unelmat ja vinoon kirjoitetut tekstit lapsuusajan päiväkirjoissani, se säilöisi hartaudella ystäviltä saatuja kirjeitä ja mieheni seurustelumme aikana lähettämiä kortteja. Se säilöisi niitä ja kuuntelisi kun paukuttelen raitamattoja mattopuillani, jotka eivät veisi enää tilaa käsityöhuoneessani. Siinähän olisi vasta unelmien täyttymys!)

..hirsiseinien paljastuksesta tuolta kipsilevyjen alta.

..mustasta sadetakista, jossa olisi hiippahuppu ja valkoinen tupsu sen päässä.

..yhteisestä kahdestaan vietetystä kokonaisesta viikonlopusta mieheni kanssa.

Unelmoin pieniä ja usein. Unelmoin suuria vielä useammin, mutta niitäpä en paljastakkaan. 

Hentoja ja hauraita unelmia. Valonarkoja raukkaparat. 

Yksi tupsu-unelma täytetty.

Ihan perus tupsu.

Sellainen mehevän muheva. Aika tasapitkät langat ja kivasti pomppii juostessa.

Pipon sisään mahtuu unelmat ja hiukset tötteröllä tai ilman.

Ei muuta kuin haasteen nappaukseen, unelmointiin tai vaikkapa pipon tehtailuun. Unelmaahan olis minun osaltani myös se, että edes pikkuriikkisen te ihanat lukijat, inspiroituisitte tekeleistäni. Saisitte kutkuttavan tunteen, että mäkin kokeilen! 

Unelmia elämäänne, sellaisia tavallisia peruspertsan unelmia. 

Sellaisia massiivipilviä, unelmapumpulia jossa kelliä, kieriskellä ja mutustella hattaraunelmia vielä vähän lisää.. ja lisää ja lisää.. kunnes se todellisuus sinut herättää unelmoimaan taas vähän lisää.

Unelmoikaa itsenne onnelliseksi ihanaiset,

älkää kuitenkaan pettäkö itseänne.

<3

Pitsisiä viirinauhoja virkaten ja ommellen

Monena jouluna on ollut mielessä tehdä viirinauhoja. Taannoin ihana Anni lähetti minulle viirinauhan ja sekös oli söpö. Siitä vihdoin innostuen olen saanut viirinauhaideoita tuotettua ja tässäpä teille niitä näytellä taas lisää. Vanhoja pitsejä, uusia itsetehtyjäkin pitsejä ja sitten hieman lapsekkaampia virkattuja paloja. Tattadaa! Valmista on seitsemän viirinauhaa ja nekös on kiikutettu jo anoppilaan joulupuodin avajaisia odottelemaan.

Malli pitsiin omasta päästä ja sinapinkeltaisella kalalangalla. Kuvanmuokkaus muutti varsin railakkaasti värejä.

Tämä malli on Mary Oljen jostakin pitsikirjasta, en muista mistä.

Anteeksi heille, jotka eivät ole vielä yhtään joulutuulella. Meillä kun on pakko aina alottaa ajoissa. Ja tänä jouluna anoppi lisäsi sellaisen lisäbonuksen, että huhhui. En kyllä pahemmin ole saanut mitään aikaseksi puotiin tehdä, mutta edes hiukkasen.  

Olin ajatellut tehdä jämälangoista viltin, mutta palat ovat jääneet käyttämättä ja niitä on ollut liian vähän.  Ehkäpä joku rohkenee lastenhuoneeseen ajatella näin railakkaita väriyhdistelmiä. Minä ainakin taidan vielä virkata itsellenikin tälläisen.. tai ehkäpä nämä kaikki jääkin puodin hyllylle kiikkumaan ja saan vielä viedä näitä lahjaksikin joillekki (omasta mielestäni) onnekkaille.

Tänään tiedossa on vähän ompelua, vähän virkkausta, vähän neulontaa ja vähän kaikkea superhyper kivaa. Yölläkin aion valvoa, sillä isäntä on poissa huomiseen asti. Ai että.. joskus tämäkin on kivaa, vaan tulehan siltikin rakkaani pian ja turvallisesti kotiin. 

Ihan näin by the way.. Viljamin Puodin paketti tuli eilen ja niiiiiiiin oon iloinen. Ylläreitäkin paketti sisälsi ja kolkyt senttiä kangasta ylimääräistä. Kankaiden Yö, ole taas pian täällä!

No mutta näihin iloisiin hurraatihurraamisiin on hyvä päättää tämä postaus sen enempiä turinoimatta. Nyt on pakko vaan mennä tekemään ruokaa, laittamaan pyykkiä ja sitten, se on soronou ja surrururuurrrrr. Ihana kun on taas hyvä päivä meneillään. Minut tuntien voin kyllä vartin päästä olla murheenalhossa,  mutta ei mietitä sitä. Vaan nautitaan satalasis tästä hetkestä.

Värikästä päivää sinulle toivottelee

Kipa.

Tylliunelma ilman ompelukonetta.

Neiti sai taannoin barbeja. Yhden kirpparilta ja yhden kaupasta. Nyt on leikit joka päivä kehissä ja neiti onnessaan. Välillä pitää vähän piirrellä, barbi messissä tietenkin. Ja meillä piirretään tietysti hämähäkkejä. Onhan ne niiiiin ällöttäviä. Varsin etevä neiti meillä. Osaa piirtää jo tuon jota monet pojat harjoittelivat ylä-asteella koulun seiniin. Onneksi meillä on hieman jo alettu jättämään seiniä rauhaan ja piirretään lähinnä paperille. Jotain pienoista kehitystä huomattavissa siis <3 . Erään ihanaisen lukijan innoittamana ollaan yritelty harjoitella piirtämään ihmistä, mutta kummasti niille tulee aina tuhat jalkaa ja kaksikymmentä silmää.. hämähäkki!! Hän huutaa innoissaan ja äitin ei auta kuin hymyillä.  Pientä kontrastia siis prinsessoille <3

Tyllimekon ohje on täältä ja tämä luonnistuu siis ilman ompelukonetta. Varsin kätevää. Vaaditaan tuollaisen venyvän hiuspannan ja edes parikymmentä metriä tylliä (jos kokoleveää kangasta käyttää,  niin vähempikin riittää). Barbille tein samalla tyylillä pampulan ympärille. Ja tietenkin neitosen itsensä tekemä pompula pupunapeistakin piti saada kuvaan. OIjoi. Varsin hempiää maanantaita siis. Imelää ja sen sellaista. 

Joskus vaan pitää olla hiukka röyhelöitä, joskus on taas kiva tehdä överit. Kaksi rullaa, eli 50 m tylliä kului äkkiä tuohon neidin unelmaan. Vaan eipä enää ole kaapeissa häistämme jääneitä tyllirullia. Jei!

Imelyyttä, hempeyttä, romanttisuutta ja ylilyöntejä teidän arkeen. 

Joskus on vaan niin parempi överi ku vajari? 

(ainakin meidän neidin mielestä tämä tylliunelma on niiiin ihana)

Heijaaati hei, viirinauhoja laukussa.

Joskus on vain niin syksyä. 

Idean näihin viirinauha-laukkuihin löysin jo pari vuotta sitten netin syövereistä. Vihdoin tuli toteutettua. Hieman heijastinkangasta myös mukaan. 

Hieman joulua jo ilmassa. .. huhhui, onko joku hiiiiukan ajoissa liikkeellä? Paapii Designin helmi ja vanha puuhelmi löysivät paikkansa juuttinarun jatkeena roikkuvan sydämmen päältä. Sydämmen päällystin wanhojen lehtien silpuilla. Taitaa olla pakko käydä hakemassa vähän lisää aihioita, vaikka aika näpertelyä tämä onkin!

Viikonloppu on jo hyvin käynnistetty. Sataakin vielä sopivasti, että ei muuta ku miekkosen kainaloon sohvalle ja katsomaan kun hän pelaa X-Boxilla. Romanttistahan tuo ku mikä, niin siis ainakin isännän mielestä. ;)

Mahtavaa viikonloppua teille kaikille. Ei anneta sateen häiritä <3.

Eikäh, taas pompuloita!

On päiviä kun paita saa olla väärinpäin, hieman tahrainen ja vanha. Silloin päivä on kuin soljuva vesi. Se menee kuinka menee, mutta miten kaunista on veden liplatus.

On päiviä, kun aarteet on hetkessä. Ei silloin ehdi taskujakaan täyttää, eikä sillä ole väliä miltä näyttää.

On perjantai ja isä kohta täällä.

Ilo ja onni on rakkaus.

Se on hetkiä lyhyitä.

Välähdyksiä.

Pitkä jono välähdyksiä taitaa olla hyvä elämä.

Kiittämättömyys sydämmessään.

Usein kulkee ihminen etsien.

Tässä ja nyt riittää. 

Tässä ja nyt liikakin on. 

Vaan pois älä vie multa,

onnea suurinta.

Onnea on perhe,

Rakkaus rajaton.

'Tääl olis Elena' kuuluu tuolta saunan nurkilta. Neitoset kylvetetty ja puhtoisina suklaanappien äärelle tahmatassuiksi matkataan. Perjantai. Oi miten tavallisen ihana perjantai. <3

Loistavaa perjantai-iltaa teille rakkaat.

Sammalpolku-tunikat tytöille

Huomenta, keskipäivää, iltapäivää tai vaikkapa iltaa lukijani!

Harmaus on sama. 

Ei hemmotella auringolla, eikä valoisilla kuvilla. Vaan minulla on teille aamupalaksi tarjota, harmaata pikselimössöä sinappisilla läikillä. Nam.

Kaavana on joku OB:n paitakaava, jonka vaan pidensin ja levensin alaspäin.

Olisi pitänyt aamulla luottaa, että tänään ei ole ihan niin synkeä päivä kuin eilen, vaan pikselimössöä tarjolla siltikin. 

 Eilinen alkoi mustana ja ropinalla. Peltikatto ropisi siihen malliin, että tiesin koko päivän menevän sisällä sammalpolun katveessa. Pehemiältä tilattu Sammalpolku-kangas pääsi saksien, nuppineulojen, saumurin ja ompelukoneen mukavaan sekakäyttöön. Ja olin kyllä pitkästä aikaa varsin tyytyväinen tuotoksiini. Vaikka jossain paikoitellen onkin jotain pieniä epäkohtia, mutta kuitenkin loppujen lopuksi. Minun tekemäksi trikoovaatteeksi, nämähän alkavat olla jo vaatteen näköisiäkin. 

Pahalta muuten näyttää, että tänäänkin on aivan yhtä harmaata. Aivan yhtä mustalla alkoi tämäkin aamu. Peltikatto ei ropise, mutta aikas kostea ilma on. Voikin viedä tovi, ennen kuin saadaan kauniita kuvia tänne. 

Mieli, pysy kirkkaana.

Älä sumennu harmaan harmaaksi ja turruta päivääni. Ole iloinen, ole seesteinen. 

Ole kauniita ajatuksia ja rakkautta tulvillaan.

Pysy pinnalla.

Äitini tuoma kirppisaarre, sinappinen nappi, löysi tiensä tyttösen tötterölle. Ih <3.

En toivota harmautta, vaikka sitä olisi täällä roppakaupalla ylimäärästä. Vaan toivottelen teille iloista mieltä, kynttilöiden välkettä ja lämpöisen tunnelmallisia hetkiä. Olette ihania, kun jätätte kommenttejanne. Ne piristävät. Ylenpalttinen harmauskin alkaa olla siedettävää, kun niitä lukee.

  Kiitos <3

Haasteita kaksin kappalein

Olen saanut pari haastetta ja niitäpä tässä sitten rustailemaan. Iso kiitos teille ihanaiset naiset kunniasta :). 

Vastailempa ensiksi Unelmaa Elämässä-blogin Ninnun lähettämään haasteeseen.

Ja säännöt kuuluivat näin:

Haasteen tarkoitus on etsiä blogeja, joilla on alle 200 lukijaa, ja kasvattaa niiden lukijakuntaa

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään

2. Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut

3. Haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä haastetuilleen

4. Haastetun tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro, kuka sinut on haastanut ja kenet haastat

6. Eikä sitten haasteta samaa blogia takaisinpäin :)

1. Kiinnyn esineihin todella vahvasti. Enkä raaskisi heittää mitään minulle tunnerikasta pois.

(Kuten kuvan nukkanen villatakki, ostettu minulle kun olin ylä-asteella! Tai laukunhihna lempi laukustani, jonka säästin kun laukku alkoi haista omituiselle ja heitin pois.)

2. Olen hyvin ailahtelevainen ja en useimmiten itsekkään tiedä reaktiotani asioihin, ennen kuin siinä tilanteessa.

3. Olen ääripääihminen ja kultainen keskitie harras toiveeni.

4. En tiedä mitä haluaisin tehdä ammatikseni.

5. Syön joka päivä jotain makeaa.

6. Niskani ovat aina niin jumissa, että puren alati hampaita yhteen. 

(Vastaantulijat älkööt luulko, että olen aina kiukkuinen, vaan taidan olla niskajumppaa vailla)

7. Haaveilen jonain mahdollisena elonpäivänä hankkivani jonkun Custom-pyörän.

8. Kunnioitan ihmisissä suorasanaisuutta, huumorintajua, aitoutta ja tiedostamatonta kauneutta.

9. Ostan mielelläni klassisia ja laadukkaita tuotteita, jotka menevät monen monta vuotta. Nyttemmin kukkaro ei vain meinaisi antaa myöden näille investoinneille. 

(Tiedoksi tutuille,, että iänikuinen Lapista ostettu karvalakki tulee tänäkin talvena kököttämään syvällä päässäni <3 (joku siellä ajattelee, että eikö siitä vieläkään päästä eroon, edes näin monen vuoden jälkeen :D)

10. Siinä missä muut maalaisivat seinänsä valkoiseksi, minä varmaan maalaisin mustalla.

11. Minulla on kausia, kun en kykene tehdä käsitöitä, kun pyörryttää ja oksettaa niin paljon. Nyt olemme lähellä sitä (taas!) ja pakko alkaa huolehtia liikunnasta, niin siis vaikka huomenna?

Ja 11 kysymystä vastauksineen:

1. Miten vietät vapaapäiväsi kaikkein mieluiten?

Tekemällä just sitä, mitä sillä hetkellä haluttaa tehdä, elikkä tietysti käsitöitä ja jos kerran ihan oikein vapaapäivää vietettäis niin silloin menisin kunnon hikilenkille käsitöimisen lisäksi.

2. Mikä on varhaisin lapsuusmuistosi?

Varmasti se kun lunta oli niin paljon, että en nähnyt eteeni pihalla, vaan kuljin isoveljieni kolaamissa 'käytävissä'. Olisinko tuolloin ollut joku toosi pikkuinen 'Kilku'. En osaa sanoa ikää, mutta aikas pieni taisin tuolloin olla, kun kaikki veljeni taisivat vielä tuolloin asua kotosalla.

3.Mistä haaveilit lapsena ja oletko saavuttanut sen?

Ihan pikkuisempana haaveilin häistä ja sen sellaisesta perus setistä kuin lapset ja omakotitalo. Ja nuo kaikki minulle on annettu, ilman omaa ansiotani. Varsinaisia omia saavutuksia minulla ei taida juurikaan olla. Kunnianhimoni taitaa olla olematon ja unelmani suhteellisen pieniä.

4. Jos saisit valita itsellesi vain yhden harrastuksen, mikä se olisi?

Käsityöt tietenkin!

5.Lempivuodenaikasi ja mikä siitä tekee parhaimman?

Talvi. Ja sanottakoon vielä luminen talvi. Hetken on valoisaa, mutta musta yökään ei ole kokonaan musta. Toivoisin elämänkin olevan kovin mustavalkoista, jolloinka tulkintavaraa ei jäisi ja asiat olisivat yksinkertaisia.

6. Mikä on ostoslistalla ykkösenä itselle?

Jotain puolijuhlavia vaatteita, jotka menevät arkeen mutta  myös juhlaan.

7. Lempiruokasi?

Arkena jauheliha (!!) ja sitten ravintolassa taitaisin vetäistä jonkun perus Metsästäjän leikkeen jossa olisi eeeekstra paljon sienikastiketta <3.

8. Kuinka hemmottelet itseäsi?

Syön, yllätys yllätys, jotain makeaa ja teen käsitöitä, laitan saunan päälle ja könötän siellä liki tunnin. Jonka jälkeen söisin lisää jotain makeaa ja tekisin niin kauan käsitöitä kuin silmät vaan pysyvät auki. 

9. Mitä teet aamulla ensimmäisenä herätessäsi?

Köllöttelen puolituntia horroksessa ja nousen ylös ajatellen, että oliko virhe valvoa kutimella kolmeen asti?

10. Mikä on sinulle tärkein perinne josta et voisi luopua?

Jouluperinteet. Sauna ja riisipuuro sekametelisopalla on aika must. Täällä Pohjammaalla käydään aina ulkona tähtien tuikkeessa jouluhartaudessa kuuntelemassa mieskuoron laulua ja viedään kynttilöitä haudoille. 

11. Helppo, loppuun lempivärisi?

Joskus elämässä on pakko valita monesta kivasta yksi. Ei ehkäpä mikään helppo, mutta sanottakoon että harmaa. Musta ja valkoinen on kyllä lähes yhtä upeita, mutta kenties tuo harmaa on tuollainen tylsä välimuoto kuten taidan vähän minäkin olla.

Pari vuotta sitten tekaisemani sukat ja eteisen matto. Molemmat arjessa kulahtaneita, mutta niin rakkaita.

Ja sitten toiseksi vastaan Kristallinkirkkaat ideat! -blogin Nipsun lähettämään haasteeseen. Kiitosta kehiin myös vielä tässäkin välissä. Nämä ovat kyllä aina kivoja vaikkakin olen huono näitä lähettelemään eteenpäin. 

Haasteen säännöt ovat vanhat tutut:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jolta haasteen sait

2. Vastaa annettuihin kysymyksiin

3. Keksi 11 uutta kysymystä, jotka haluat antaa seuraavalle

4. Valitse viisi blogia, joilla on alle 100 lukijaa ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa

1. Tarina blogisi perustamisesta?

Olimme kyläilemässä serkkuni luona, jossa eräs neitonen oli tehnyt hääpuvun yhtenä yönä. Ja silloin heräsin todellisuuteen, että missä on tuo neitonen minussa. Se joka uskoo itseensä ja mikään ei ole liian suuri haaste tavoiteltavaksi. Jolloinka lähdin tämän blogin kautta etsimään jostakin sitä Kipaa, joka on hautautunut kaikkien arkisten tittelien alle. Ja teen tuon matkan blogaten ja ennenkaikkea käsitöitä tehden. :)

2. Lempikäsityölajisi?

Tää on paha, mutta kyllä se on neulonta.

3. Oletko aina tehnyt käsilläsi vai puriko käsityökärpänen sinua vanhempana?

Olen aina tehnyt jotain ns. taiteellista, mutta vasta Pohjammaalle muuttaessani pääsin hurahtamaan näihin käsitöihin täysin. 

4. Mistä hankit käsityötarvikkeesi?

Ihan perus marketeista, nettipuodeista, kirppiksistä ja paikallisista kaupoistakin. Myös Päntäneellä tulee Tapion Lankakaupassa käytyä lähes joka kuukausi (ei ollenkaan hyvä juttu kukkarolle :D)

5. Kenelle teet käsitöitä?

Läheisille ja itselle enimmäkseen. Joskus joku tekee myös tilauksia ja sitten pitäisi tänä jouluna tehdä anopin joulupuotiinkin jotain. 

6. Käsityö, josta olet kaikkein ylpein?

Olen tähän joskus ennenkin tainnut vastata, mutta en muista mitä siihen sanoin. Eikä aivoni taida raksuttaa tähän iltaan yhtäkään kovin 'ylitse muiden' -työtä. Taidan olla tälläinen tasatahtinen tekijä, mutta ylitin itseni tässä taannoin selättämään kammoni trikookanttausten suhteen ja se on jo suuri saavutus!

7. Painajaismaisin käsityöprojektisi?

Varmaan jotkut ompelujutut. Ei ihan niin vahva laji.

8. Mitä aiot tehdä seuraavaksi?

Sammalpolku-trikoosta, pitsistä ja pallotrikoosta neitosille mekot.

9. Milloin teet käsitöitä?

Aamusta iltaan joka välissä, ku vain vähänkään mahdollista. Jonain päivinä enemmän, jonain vähemmän.

10. Mistä saat inspiraatiosi?

Toisista blogeista, kirjoista, netin syövereistä, lehdistä, katumuodista ja mainoslehdistä.

11. Parasta käsityöharrastuksessa?

Ajatusten soljuminen käsitöiden lomassa. Ne tunnetilat kun kutakin työtä tekee, pintaa silittelee ja puolittain valmista sovittelee. Joskus onnistumisen tunne ja sitten se ilo jonka valmis tuotos tuottaa joko minulle itselleni tai sitten itseni lisäksi vieläpä jollekkin toiselle. Ja yksinkertaisesti tekemisen ilo.

Taidan olla tällä kertaa niin tylsä, että en lähettele kumpaakaan haastetta eteenpäin. Useimmilla tutuilla blogeilla nämä haasteet ovat just piipahtanut tai saapunut, joten taidan vain nauttia yksinoikeudella kysymyksistä ja niihin vastailuista. Ne ovat tosi kivoja, eikä siihen vierähtänyt kuin kaksi tuntia!! Nyt on kyttyrä niin kipeä, että taitaa ihan oikeasti pakko jumpata tänään.. jos vaikka jäis vaihde päälle? :) Isännän ja kaivinkonemiehen vaihde on ainakin jääny päälle ja pitäis lähteä niitä hätyyttämään tallin pohjien parista kahville. 

Anopilta saatua pullaakin olis pakkasessa.

Nam. 

Taidan tästä hilpasta pakastimelle. 

Hilpaskaahan tekin herkuttelemaan joko namskis herkkupullia, tai vaikkapa namskislankoja. Tänään sorruin taas Tapsan lankakaupassa yhteen Novitan Hile-kerään , mutta vain yhteen! 

Iloa, aurinkoa ja seesteisyyttä teille lukijani ja tervetuloa uusille! Harva on joukkomme, mutta tiivis tunnelma on sitä suuremmalla syyllä taattu? <3