tiistai 15. huhtikuuta 2014

Viimeiset sukat.












Lapaa vaille valmiit sukat.
Sellaiset jäivät käsityöläiseltä käsityöläiselle.
Ovat valmiit.
Olo on hieman omituinen.
Sellainen, että olispa oma äitini tässä vierellä.
Rutistaisin lujasti.
Kovin oli rankkaa neulomista.
Miten suurenmoinen nainen mammani olikaan.
Ja miten haastavasti hän tekikään sukkiin kärkikavennukset.
Kaikkein kaunein sukankärki kuitenkin.
Pitääpi harjotella.

Lämpimin terkuin ja toivotuksin,
Kipa.

10 kommenttia:

  1. Kauniit, perinteiset villasukat. Ainoat oikeat?

    VastaaPoista
  2. Näillä sukilla on varmasti tunnearvoa enemmän kun muilla yhteensä...

    VastaaPoista
  3. Kaunista, kaunista - mutta varmasti myös haikeaa.

    VastaaPoista
  4. Kauniit on sukat ja sitäkin kauniimpi tarina ja muisto niihin kätkettynä. Voimia <3

    VastaaPoista
  5. <3 Kauniit sukat ja kauniita muistoja.

    VastaaPoista
  6. Kiitos teille, ihanaa kun olette mukana matkassa <3. Sukat ovat hirmuisesti tunnetta täynnä ja annoin ne äidilleni. Saattaa olle, että hän pistää ne vielä eteenpäin sillä emme oikein olleet varmoja kenelle mammani oli niitä tehnyt. Varmastikkaan ei kenellekkään erityisesti vaan matkan varrella löytyi aina sukille ottaja. Niin käy varmasti näillekkin yksilöille.

    VastaaPoista