Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arjenjuhlaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arjenjuhlaa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Mustikkainen vapaapäivä.



Paluu pääsiäisen jälkeen arkeen.
Ei ole ollut ollenkaan niin paha, kuin aluksi pelkäsin.
Vanhempi kummitätillä yökylässä ja vain Elenan kanssa kahden.






Surrurrurrrr...

Ei se mitään ihan takutonta koskaan mun kanssain ole,
mutta vain kerran ratkottiin.
Suklaata mussutettiin ja sitä löytyi joka paikasta.
Päikkäreille tapeltiin.
Ja pyykkiäkin piti aina välillä levitellä.
Mutta siltikin, ihana puolittainen vapaapäivä!

Tuloksena kahdet haaremit (koko 68 ja 86) , Paita (koko 110) ja vauvalle pipo.
Pari tiskirättiä ja hirrrveesti silppua.
Kangas tuhottu 4/12 OB:n kaavoilla ja pipon klipparoin miten sattuu, mutta ihan hyvä siitä tuli.
.. niin siis ainakin nukelle :D.
Ystäväni sai toisen lapsen vähän aika sitten ja sisaruksille piti sitten tekaista samisteluun setti.
Vauvalle haaremit ja pipo, isosiskolle paita. Omalle Elenaiselle haaremit kans.







Mustikoita  Viljamin Puodilta.
Ja resori paikallisesta.

Nam.

Nyt ei muuta ku hiuksia tötterölle, hiukan mämmiä naamaan ja perhekerhoon.
Eiköhän näillä eväillä tämäkin päivä lähde käyntiin.
Aurinkokin niin paistaa,
ihanaa!

Terkuin Kipa.

Edit. Perhekerho jäi väliin isosiskon kiukuttelukohtauksen vuoksi. Kuka sanoikaan, ettei vaatteilla ole väliä? Ja sillä, että miten ne on laitettu ja kuinka monta kertaa. Mieluiten sukka sata kertaa jalkaan, että on hyvä. Huoh. murr ja niin edelleen :D.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Kimalletta hämärän keskelle.

Hämärä aamupäivä, mutta valjennut kuitenkin.
Rauhaisaa eloa kuin syksyssä astelis.
Puolikäyntiä kohti päivää.
Hämärä ei lapsia tavoita.
Juoksevat ja hyppivät ilosta, tervetuloa laiska päivä!




Hämäränä päivänä kuvaaminen ei ole mitään helpointa.
Pomppivat tyttöset ja valon vähyys.
Ihan kuin syksyä tekis.
Mielikin vähän kelmeä.
 "Pysy nyt edes hetken paikallasi !!"
Ja neitosta kikatutti. Kivaa, kohta varmaan äiti suuttuu.
Itseäkin alkaa naurattaa.

Toisen varpaat sain talletettua sillä välin kun kädet viuhoi vappuhuiskuja.
Pikselimössöä muut, jotenka näistä kuvista selvitkööt näiden mekkojen idea.

Fyrryä ja kimalletta.






Tikkasin paljettinauhat vyötärölle, toinen irtosi kolmannella sovituskerralla. 
Nipsin ne molemmista pois. 
Parin tunnin turha työ vähän kismitti, mutta lopputulos on kuitenkin suht kiva.

Mekon kankaat Turun Jätti-Rätistä. Legginsien ja rusettien kankaat paikallisesta.
Mekon kaava joku oma sävellys ja legginssien kaava on joku vanha OB:sta muokkaus. 

Kiitos kommenteistanne, joita jaksatte jättää.
Ei sitä aina täällä kotona kyyhöttäessä muista, että tätä joku silloin tällöin lukeekin.
Ja ihanat lukijat omaankin, vau, teiltä ammennan iloa ja inspiraatiota paljon!

Iloista viikonloppua teille!

Itsellä taitaa olla luvassa Viljamilta saatuja mustikoita ja puolukoita.

Inspiroivin terkuin,
 Kipa

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Tiistain tirkistyksiä.

Mitään valmiita käsitöitä ei ole tarjolla.
Eikä kuvia mahtavasta reissustamme naispoppoon kanssa.
On vain pieniä räpsyjä sieltä täältä.







Viikonloppu oli huisin ihana.
Naurua, hihitystä, akkujen latautumista,
itkua, iloisia jäälleennäkemisiä, käsitöimistä, vauvojen tuhinaa,
onnellisia äitejä, hätkähdyttäviä hetkiä, kirppariaarteita, 
uusi tuttavuus ja hänen ihastuttava koti, kankaiden hamstrausta 
ja lämpimiä muistoja Itse Kaikkeuden Morsiammen sylissä.
Yhteenkuuluvuus on suuri onni.


Oli mahtavaa palata kotiin suuren ikävän jo vallitessa.
Eivät nuo ipanat olleet minua muistanut ikävöidä.
Mutta äipällä jo oli super kova ikävä.
Lähdimme kuiskausmetsään koko perhe.







Näin iloisten hetkien jälkeen on mitä parhain maanantai taattu.
Ihan tosissaan sain likkojen kaapit siivottua (erään kanssamatkustajan inspiroimana, kiitos <3),
auton sisältä puunattua, 
ikkunoita pestyä taas pari ja
toppavaatteet pestyä (pari takkia tuolla kyllä vielä odottaa).


Ihmettelen.
Vau, olenko oikeasti tehnyt tuon kaiken yhdessä päivässä ja silti ehtinyt leikkiä lastenkin kanssa.
Emmää yleensä..
Joten mitä tästä toteamme,
ladatkaapa akkuja aina välillä !





Nyt on hirrrmuinen määrä tarvikkeita kertynyt varastoon.
Ostettuja enimmäkseen, mutta myös saatuja.

Jos kysymys kuuluu,
että tekisitkö tälläsellä vanhalla retrokankaalla tai Marimekon vanhalla pöytäliinalla jotain,
niin mikä mahtaa olla vastaus?

Ei ole vaikea arvata,
hämmästynyt ja hämmentynyt, 
innostunut Kyllä!




Nyt toivotaan, että virta riittää ja saan kaikenlaista touhuiltua.
Vähän mekkoja, lahjuksia ja keittiöjuttuja olis tarkoitus tehdä,
mutta jälleen on todettava ajan rajallisuus.

Mutta intoa on pitkästä aikaa hirrmuiset määrät.
Iloisiin tervehdyksiin,
tiistain töräytyksiin,
terkuin Kipa.

P.s. Joskus on huisin mahtavaa aloittaa päivä kinuskipiirakalla, syödä sitä kirppislautaselta ja haaveilla kesän sispsutuksesta jalkojen alla. Kokeilkaapa ihmeessä. (Miten muuten musta tuntuu, että elän sokerista).

torstai 3. huhtikuuta 2014

Herkkua..












 Mums. 

Keittiön pieniä uudistuksia.
Isäni antamat jostakin projektista ylijääneet levyn palat leikkuulaudaksi.
Joustocollege-tilkkuja räteiksi.
Jämälangoista myös ikiherkku tyttösille.
Ja etenkin PULLAA..

Herkullista viikonloppua teille ihanat!
Minä lähden naisporukalla Turkkuse.

Jännittää lähteä 'yksikseen', mutta se tekee hyvää
Haastaa itseään. 

Sitä teillekkin vielä toivottelen.
Itsensä haastamista.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Eilen..





Joskus on niin sotkuista, ettei mitään määrää. 
Eilinen mekko yllä ja yökkärihousut kruunaamassa asua.
Olet pyörinyt kymmeneen sängyssä ja huokaillut arjen ahdistusta.
Sitten puhelin soi.

'Joo tule ihmeessä kylään, mutta mä vielä makaan sängyssä ja meillä on kaaos.'

Ja meillä oli hauskaa.
Ipanat laittoivat tarjolle Lego-muffinseja ja hyvä oli olla.




Illalla hiukan hävetti sotkut ja puunasin lattiat kiiltäväksi.

Tänään.
On lähes yhtä kaaos kun leivotaan, mutta onneksi vaan lähes.

Onneksi nautin vieraani seurasta, enkä alkanut paniikissa siivota.
Vierasta vaan sotku nauratti.
'Ai, sullakin on vielä laukut reissusta purkamatta!'

Niin sitä pitää,
nautitaan elämästä sen verran ku voidaan.
Ja kun sotkut tympii, niin sitten on helppo siivota.
Murr, näitä sotkuja!

Iloista aprillia ja
Rentoa menoa arkeesi toivoo,
Kipa.

P.s. Vieras toi tullessaan ihanan retrokankaan. Siitä sitten joskus lisää, kun pääsen klipparoimaan siitä jotain. Ihania naisia on enemmänkin lahjottanut minulle ihastuttavia kankaita. Marimekkoa ja muita ihnuuksia.
Niistä siis ehdottomasti lisää myöhemmin!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Ipanan kirjastokassi



Täällä ollaan jonkin asteen fiiliksissä.
Ihan omenana ja niin pois päin.

Ompelujumi on jotenkin ihmeen kaupalla selätetty!
Tarpeeseen kirjastokassi vanhemmalle tyttöselle.
Tuon kolme veen neitosen kanssa oli huisin hauskaa käydä kirjastossa. 
Voi ihmetyksen määrää, miten paljon kivoja kirjoja yhdessä paikkaa voikaan olla!







Ja tuosta inspiroituneena oli pakko ommella kirjoille tukeva kassi.
Vuorina on tikkikangas, jonka olen joskus ostanut kirpparilta.
Kyllä nyt luulis kestävän.
Viirinauhoista inspiroituneena tekaisin tilkuista tuollaisen reunakoristeen.
Kauris/pupu mikälie on ideoitu Mailegin pehmolelujen pohjalta. 
Kivaa, kun sai tilkkuja käytettyä.
Ja sankaan sain kulutettua kierrätettyä kudetta. Täällä todellakin ollaan liekeissä.
Jee!
Tulee ihan sirkus tunnelmiin, kun kerrankin on rohjennut ommella
ORANSSIA!







Nyt suuntaan nokkani pakkaamaan kamppeita. 
Mustat releet kassiin ja huomenna suuntaamme kohti kotopuolta surujuhliin.

Iloa kuitenkin teidän viikonloppuunne!

Terkuin,
Kipa.


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

...

Vapaus,
riemunkiljahduksia erämaassa.
Kimmeltävi valon voima,
syliinsä turvaisaan sulkee.

Maailma kylmä lämmin on,
kun vapaana kulkea saa.
Riemu rajaton,
kun valo armahtaa.



Huomen kun koittaa,
valon hymy kimmeltää,
siivilöityy kasvoillein,
aamun askel mitä kevein.

Helppo on päivää rakentaa,
kun valo on vallannut sen,
Voittajan lailla hymyilee,
kun varjost vapautti sydämen.

Siis lahja varjokin on,
suurta rakkautta tuo.
Kunnia kaikki valon,
kun varjon leikkiä suo.



Leikkii varjo kaunista leikkiään,
hetken nurkkia pimentää.
Vaan ei mustaa oo sisällään,
kun valo vapaasti kimmeltää.

Laulaa rinnassa riemulaulu,
laulaa sulosointuja sydän ahdistetun,
vapauden on pauhu,
erämaassa liverrys vapautetun.




Ei ilman varjoa kulkea voi,
vaan vapaana kuitenkin.
Sanon sen vielä kun niin kauniisti soi,

vapaus, vapaus, vapaus,

se koitti sittenkin.

Lumen ja hallan alta,
paljastuu maa rikkahin,
Vahva on valon valta,
lämmin sylinsä rakkahin.

Tuiverra tuuli kasvoillain,
hiuksiain leyhytä.
Lämmitä kylmää sydäntäin,
varjoista vapauta.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Vessaan kierrätysmatto.




Näitä leikattuja kuteita riittää. 
Tällä kertaa tein vessaan mustavalkoisen maton. 
Jotenkin ihan huippu rosoinen ja samalla söpö!
Kuteita olis vielä aika paljon. Kiitos ihanat seurakunnan naiset, kerrankin olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Hyvää viikonloppua kaikille.
Paljon aurinkoa ja kuulaita aamuja.

Kiitos osanotoista <3.


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Se on nyt valmis..




.. ja pesussakin jo.
Nimittäin tämä lahjaksi saaduista kuteista virkattu matto.

I-H-A-N-A   se kuitenkin on. 
Ja elämää näiden mattojen tuleekin kestää, joten ei kun kone laulamaan.



Karhu-printti on Tiukupuu-blogin Lotan tekemä.
Ihastuin hänen maalauksiin kertaheitolla ja kysäisin, että saiskos häneltä tilata jotain.
Ja kuten huomaatte, saihan häneltä <3. (kiitos)









Herkkulakkoa täällä ei ole ollut meneillään. Ei sitten tippaakaan, 
tai ehkä vähän.. silleen ihan inan vaan, mutta onneksi vaan inan.

(Sillä äippä on paljon leppoisempi suklaan vaikutuksen alaisena ja tallustellessaan ystävän tekemissä upeissa kirjoneulesukissa. Parhautta <3)

Kaikki langat näihin virkattuihin herkkuihin ovat jotain jämiä ja mallit vedetty hatusta.






Mums teille kaikille,
täällä yritetään nauttia arjesta. Mammani kannettiin enkelsiivin Taivaan kotiin. Aina taka-alalla eroikävä jytää ja siksi mitä ilmeisemmin tämä hiljaisempi elo täällä blogin puolella saattaapi jatkua.


Näytettäköön teille vielä kuvaa kerkiiväisen ipanan aikaansaannoksesta.
Sanotaan, että semmoset yli kymmen tuntia kun on työtä takana niin  meinais niinku 
ÄRSYTTÄÄ  :D .

Oli vielä ihan oma vika, kun kerran työn viereen olin sakset jättänyt. Eikö tää jo pikkuhiljaa alkais oppia laittamaan ne sakset yläkaappiin? 



 Kiitos kun olette hirmu kannustavia, kannattelevia ja ilostuttavia.
Olen saanut lukijakunnakseni ihan mahtavia tyyppejä!

Herkullista loppuviikkoa teille kaikille.
Paljon rakkautta, iloa ja rauhaa teille toivoo,
Kipa.